Islam–tutkija soisi viisaamman väistävän

– Uskossaan vahvalle ei juuri mikään ole kauhistus, ja sen vuoksi voi olla vaikea niellä niitä rajoituksia, joita tunnontarkka asettaa yhteiselämälle. Silti sama periaate löytyy jo suomalaisesta kansanperinteestä: viisaampi väistää.

– Meille näkökulma, jossa kansakunta kollektiivisesti olisi vastuussa jonkun yksittäisen yhteisön tai tahon tekemisistä, on vieras. Mutta osassa islamilaista maailmaa nämä asiat ymmärretään kollektiivisemmin, joten anteeksipyyntö saattaisi helpottaa tilannetta.

Kuvien julkaisu
oli vastuutonta

Kukkosen mielestään kuvien julkaisu oli mautonta ja loukkaavaa.

– Sitä toivoisi, että ihmiset tietäisivät, että Profeetan kuvia ei ensinnäkään suvaita, saati sitten täysin asiattomia viittauksia islamin sanansaattajan yhteyksiin nykyajan terrorismiin.

Kukkosen mukaan tapaus osoittaa, ettei länsimaissa hyvistä yrityksistä huolimatta vieläkään tunneta islamilaista kulttuuria kuin pintapuolisesti. Erityisen pettynyt hän on kuvien uudelleenjulkaisusta mielenosoitusten jo alettua.

– Median kiihtyvä tahti ja koveneva kilpailu näyttää johtavan siihen, että monenlaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä pyritään tekemään sirkusta. Mahdollisimman jyrkät vastakkainasettelut ja rajut yksinkertaistukset takaavat sen, että mylly pyörii ja puhetta riittää. Kuvien uudelleenjulkaisijat varmasti arvasivat, että luvassa olisi taas viikkokaupalla otsikoita.

Lähes viisi kuukautta kuvien julkaisun jälkeen kymmenet tuhannet muslimit ovat osallistuneet Tanskan-vastaisiin mielenosoituksiin ympäri maailmaa. Lähetystöihin ollaan hyökätty ja suurlähettiläitä on kotiutettu puolin ja toisin. Laajamittaisia boikotteja on aloitettu ja ainakin kuusi ihmistä on saanut surmansa poliisien ja mielenosoittajien yhteenotoissa.

Kaikkien
loukkausten
summa

Kuvien provosoivuudesta huolimatta tutkijallekin oli yllätys, kuinka paljon arabimaailman ja islamilaisen maailman sisään patoutuneita turhautumia jupakkaan on kanavoitunut.

– Syistä päästään parempaan käsitykseen vasta, kun saadaan ajan antamaa perspektiiviä. Mutta jo nyt voidaan nähdä, että niin länsimaisessa lehdistössä kuin islamilaisessa maailmassakin on tieten tahtoen provosoitu ja pyritty ennemminkin kiihdyttämään kuin hillitsemään kehitystä.

Länsivastaisia patoutumia on kertynyt siitä lähtien, kun Napoleon astui jalallaan Egyptiin.

– Kolonialismi ja sen jälkeinen, milloin länsivaltion, milloin itäblokin tukema itsevaltainen hallintomalli, köyhyys, sosiaaliset ongelmat ja tietysti Israelin ja Palestiinan konflikti, kaikki tämä kasaantuu yhdeksi ryppääksi, josta on aika vaikea eritellä enää yhtä lankaa ja käsitellä sitä jollain lailla rauhallisesti.

Kukkosen mukaan irvikuvat symboloivat nyt kaikkia muslimeihin kohdistettuja todellisia ja kuviteltuja loukkauksia.

Eikö pilakuvien
pidäkin provosoida?

Pommin piirtäminen Muhammadin turbaaniin on asiatonta, mutta eikö pilakuvien tehtävä ole juuri provokaatio? Onhan se kritiikin paikka, että terroristit perustelevat toimintaansa islamilla.

Tutkija huomauttaa, että kritiikin esittäjällä ja esitystavalla on väliä.

– On syytä tervehtiä ilolla islamilaisen maailman sisältä nousevia tahoja, jotka jo pyrkivät arvostelemaan uskontonsa sotaisampia tulkintoja ja pitämään esillä valtavirran maltillisuutta. Sen sijaan ei ole toivottavaa, että ulkopuoliset tahot lähtevät liikaa sorkkimaan pesää.

Taneli Kukkonen ei rajoittaisi omaa eikä muiden matkustelua arabimaihin.

– Kaikkeahan maailmassa voi sattua, mutta silti uskon yhä, että auton alle jääminen tai tikapuilta putoaminen kotikeittiössä on se suurempi riski. Mitä tulee tämän tilanteen purkamiseen ja jälkihoitoon, niin enempi yhteydenpito olisi toivottavaa. Enemmän matkustelua ja enemmän keskustelua, tarvittaessa kipeätäkin: se on ainoa tie eteenpäin.

Timo Virtala

Kuka Taneli Kukkonen?

Vuonna 1974 syntynyt Taneli Kukkonen vietti kolme ja puoli vuotta lapsuudestaan Hongkongissa vanhempien ollessa lähetystyössä.

Aloitti 1993 opinnot Helsingin yliopistossa. Opiskeli teologiaa ja arabian kielen ja islamin tutkimusta.

Valmistui 1998 teologian ja filosofian maisteriksi.

Vuonna 2002 Kukkonen väitteli tohtoriksi Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta arabialaista filosofiaa käsittelevällä väitöskirjalla.

On suomentanut arabiasta teoksen "Jumalan 99 kaunista nimeä"  (Basam Books, 2004) sekä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa teoksen "Kaksi filosofia" (Basam Books, 2001).

Toimii tällä hetkellä kolmatta vuotta aristoteelisen perinteen tutkijaprofessorina Victorian yliopistossa Kanadassa ja tutkii parhaillaan muslimifilosofi Averroesin muotoilemaa käsitystä Jumalan ja maailman suhteesta.