Kirkkopäivät kansoitti Turun keskustan

 

Jotkut sanovat Kirkkopäivien viihteellistyneen ja kaupallistuneen, mutta tokkopa liiaksi. Tuskin kukaan kaipaa kirkollista pönäkkyyttä ja sisäpiiriläisyyttä. Tuomiokirkontorilla jytäsi, mutta hengelliselle syvyydellekin oli sijansa. Suosituimpiin keskustelutilaisuuksiin oli suoranaista tungosta eivätkä kaikki mahtuneet istumaan.

 

Kirkkopäivien tunnus oli Pyhä Yksinkertaisuus. Pääjärjestäjinä olivat Kirkkopalvelu ry sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Seuraavat Kirkkopäivät järjestetään Jyväskylässä vuonna 2009.

 

Esimerkki tehoaa
saarnaamista paremmin

 

Isien ja tyttärien arvokeskustelu täytti Akatemiatalon juhlasalin. Tosin isiä näkyi tilaisuudessa vain kourallinen. Lienevätkö pelänneet joutuvansa ripityksen kohteeksi? Keskustelussa olivat mukana llkka Kanerva Julia-tyttärensä kanssa, Janina ja Jan Otto Andersson, John Vikström ja Monica Vikström-Jokela , sekä vetäjänä Pauli Aalto-Setälä 14-vuotiaan Julia-tyttärensä kanssa

 

Kunnioittaminen tärkeimpänä arvona yhdisti Ilkka Kanervaa, John Vikströmiä ja Monica Vikström-Jokelaa sekä Pauli Aalto-Setälää. Julia Kanerva korosti välittämistä, Janina Andersson eettisyyttä.

 

Janina Anderssonin mielestä hänen isänsä on kasvattanut ennen kaikkea esimerkin voimalla, "piilokasvattanut". Samaa kertoi Monica Vikström-Jokela omasta isästään. "Arvoja opetetaan elämällä, ei sanomalla."

 

Keskustelu hukkasi välillä teemansa ja luisui etiikan pohdintaan muun muassa lehdistössä ja politiikassa. Ilkka Kanerva kertoi keskustelevansa mielellään julkisesti yhteiskunnallisista arvoista. "Sen sijaan usko on yksityistä. Hengellisistä asioista teen mieluiten tiliä itsekseni, oman Jumalani kanssa."

 

John Vikström myönsi, että uskonelämän yksityisyys on suomalaiselle tyypillistä.

 

"Usko on kuitenkin myös yhteisöllinen asia, joka tässä yksilöllisyyttä korostavassa ajassa on hiukan ehkä unohtunut. Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys eivät kuitenkaan ole keskenään ristiriidassa."

  

Mikael Agricola
ja hänen seuraajansa

 

Mikael Agricola on kuluvan vuoden merkkihenkilö, joka liittyy kiinteästi Turun historiaan. Agricola oli suomenkielisen virsirunouden pioneeri, jonka jälkiä seurasivat monet virsiaarteistomme perustan luoneet runoilijat Turun seudulla. Yhdellä Kirkkopäivien retkistä vierailtiin paikoissa ja maisemissa, joissa nämä virsirunoilijat ovat vaikuttaneet.

 

Luonteva lähtöpaikka oli Tuomiokirkon ja Akatemiatalon välinen aukio. Vaikka aukio muuttunut, tiedetään Agricolan käyskennelleen tällä alueella katedraalikoulun, kirkon ja kotinsa väliä.

 

Maarian pappila on taas ollut Jaakko Finnon, Jaakko Tengströmin ja Jaakko Haavion pappila.

 

Maskun kirkko ohitettiin ja tyydyttiin veisaamaan Hemminki Maskulaisen virttä.

 

Nousiaisten kirkossa ovat vaikuttaneet virsirunoilijat Abraham ja Antti Achrenius. Seuraliike alkoi kirkon asehuoneessa 1760-luvulla.

 

Lemun rukoushuone oli ensimmäinen niin sanotun Hannulan herätyksen rukoushuoneista. Liikkeen piirissä laulettiin erityisesti Hengellisiä lauluja ja virsi-kokoelman lauluja.

 

Matkan aikana Harri Raitis ja Jukka Hildén valaisivat henkilöiden ja paikkojen kiinnostavaa historiaa.

 

 

Kirkkopäivillä sanottua:

 

Pyhä
yksinkertaisuus

 

"Usko on hyvin yksinkertainen asia. Kirkon sanoma tahtoo tulla meitä kaikkia lähelle. usko ei vaadi mullistavia hengellisiä kokemuksia tai erityisiä ihmetekoja, vaan Jumalan rakkaus koskettaa tavallisen ihmisen arkista elämää."

 

Arkkipiispa Jukka Paarma

 

"Kansan rinnalla kulkeminen on kirkon avainkysymys sekä meillä El Salvadorissa että täällä Suomessa. Kirkkomme tehtävä on auttaa ja tukea ihmisiä, kulkea heidän rinnallaan ja antaa toivoa. Me olemme palvelijoita, emme niitä joita palvellaan. Kirkon tulee kuitenkin mennä yhä enemmän kansan luokse myös täällä Suomessa. Ei kannata odottaa, että kansa tulisi kirkkoon, vaan kirkon on mentävä sinne missä kansa on."

 

Luterilainen piispa Menardo Gómez El Salvadorista

 

"Meidän tulee keskittyä uskon olennaisiin asioihin, ylösnousemukseen ja Jumalan rakkauteen. Yleistynyt kuva Jumalasta ankarana tuomarina on aiheuttanut paljon vahinkoa uskolle. Sen sijaan meidän tulisi korostaa Jumalan armoa ja rakkautta, joka koskee jokaista ihmistä."

 

Taizé- veli Alois

 

Avautuuko
kirkkoslangi?

 

"Minulla ei ole kokemusta, että jumalanpalveluksen kieli olisi ikkuna toiseen todellisuuteen, olen ehkä hieman etääntynyt seurakuntalainen. Sen sijaan ehtoollinen, jossa ei puhuta mitään, on kuin liikettä toiseen suuntaan, toisesta todellisuudesta tänne. Kun viini polttaa suussa, sen osaa kääntää mysteerin kielelle, vaikka tietää, että se on alkoholi joka polttaa eikä Pyhä henki."

 

Näytelmäkirjailija, ohjaaja Juha Jokela

 

Yksineläjät
marginaalissa

 

"Fakta on, että yksineläjiä ei pidetä yhteiskunnallisesti merkittävinä. Media ei raportoi yksin elävistä. Yksineläjä ei myöskään koe voivansa puhua elämän ongelmistaan turvallisesti ilman, että koko yksin eläminen nähdään ongelmana. Yksineläjä on marginaalisessa asemassa yhteiskunnassa."

 

Kulttuurin tutkija Eija Maarit Ojala

  

Kirkko
turvapaikkana

 

"Seurakunnissa kannattaisi pohtia etukäteen, miten toimia, jos kirkon tai leirikeskuksen ovelle kolkuttaa joku, joka pelkää oman tai perheensä turvallisuuden puolesta.

 

Suomen ekumeenisen neuvoston projektisihteeri Sanna Yli-Jussila

 

"Euroopassa asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat monin paikoin koventuneet. Kirkolla on entistä tärkeämpi rooli epäluulojen ja väärinkäsitysten kumoamiseksi, mutta myös käytännön auttajana ja neuvojana."

 

Euroopan kirkkojen siirtolaiskomitean puheenjohtaja Arlington Trottman

 

 

Kun työpaikka
katoaa

 

"Puhutaan suurista luvuista, joiden takana on yksittäisiä ihmisiä. Heitä on myös siellä, missä ei irtisanota suuria määriä. Yksi ihminen kokee muutoksen tuskat, hänessä on koko muutoksen maailma. Yritysten voitot on tehty ihmisten työllä. Kun voittoja ei olekaan näkyvissä, eikö pitäisi olla kärsivällinen eikä tehdä äkkiratkaisuja kuten nykyisin. Mielestäni tämä on kohtuullinen vaatimus työnantajille.

 

Mikkelin piispa Voitto Huotari

 

Pienten tekojen
voima

 

"Sanapariin Pyhä Yksinkertaisuus kuuluu myös itse tekeminen. Tästä on hyvänä esimerkkinä kirkon oma vahvana jatkunut diakoniatyö leipäjonoineen. Tärkeää on myös yhteistyömahdollisuuden tarjoaminen jokaiselle ihmiselle, kuten tapahtuu esimerkiksi Yhteisvastuukeräyksessä.

 

Maailma pysyy pystyssä ja kehittyy pienten tekojen voimalla. Ne ovat tämän yhteiskunnan voimavara: talkoot, osallistuva vastaanottaminen, vapaaehtoinen lähteminen, lähimmäisen puolustaminen arjessa. Ne muuttavat mielipiteitä ja rakentavat maailmaa."

 

 

"Sanapariin Pyhä Yksinkertaisuus kuuluu myös itse tekeminen. Tästä on hyvänä esimerkkinä kirkon oma vahvana jatkunut diakoniatyö leipäjonoineen. Tärkeää on myös yhteistyömahdollisuuden tarjoaminen jokaiselle ihmiselle, kuten tapahtuu esimerkiksi Yhteisvastuukeräyksessä.

 

Maailma pysyy pystyssä ja kehittyy pienten tekojen voimalla. Ne ovat tämän yhteiskunnan voimavara: talkoot, osallistuva vastaanottaminen, vapaaehtoinen lähteminen, lähimmäisen puolustaminen arjessa. Ne muuttavat mielipiteitä ja rakentavat maailmaa."