Kristittyjen yhteyttä metrossa

Rukousvaellus on toteutettu aiemmin kävellen, joka vuosi eri puolella Helsinkiä. Tänä vuonna kohteena oli Itä-Helsinki. Vaellusta lännestä itään johti tuomiokirkkoseurakunnan pastori Arto Antturi.

Ohjelmassa oli muun muassa yhteislaulua metrossa sekä vierailut Mellunmäen ortodoksisessa toimintakeskuksessa ja Kontulan Metrokappelissa.

– Itä-Helsingin seurakunnat ovat vähän kaukana toisistaan. Siitä saimme idean toteuttaa vaelluksen metrolla, Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) puheenjohtaja Antturi kertoi.

Rukousvaellukselle osallistuneet pitivät tapahtumaa pääosin hyvänä. Kauimpaa paikan päälle tullut oli lienee posiolainen Seija Josefsson. Hän aikoi tulla monien muiden tapaan mukaan myös ensi vuonna.

Nuorempaa polvea vaelluksella edustivat Leena Pihlajamäki ja Nina Loimi. He olivat seuranneet erityisellä mielenkiinnolla matkustajien reaktioita. Jotkut suhtautuivat ristisaattoon vihamielisesti, kuten ateistiksi tunnustautunut nuorimies, joka toivoi ryhmän pysyvän jatkossa kadulla.

– Hengellisten laulujen laulaminen herättää ihmisissä ajatuksia, joita he eivät halua ajatella, Pihlajamäki ja Loimi päättelivät.

Positiivisiakin mielipiteitä löytyi.

– Kyllä minulle käy, että lauletaan. On hienoa, että eri uskontokunnista olevat kokoontuvat yhteen, Riitta Laine totesi.

Etelä-Afrikan
vaiettu kipu

Metrolla tehty rukousvaellus oli osa kristittyjen ykseyden viikkoa, jota vietettiin Helsingissä 18.-25.1. Viikon teemana oli ”Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan”. Tämän vuotinen aineisto valmisteltiin Etelä-Afrikassa, jossa vaikeneminen on tuttua jo rotusorron ajoilta. Nykyään vaietaan erityisesti HIV/Aidsista. Vaikean aiheen esiin nostamisella haluttiin edistää kristittyjen yhteyttä avoimen vuoropuhelun kautta.

Rukousviikkoon sisältyi muun muassa maahanmuuttajien rukousilta, ekumeeninen keskusteluilta ja KETKO viikonloppu, joka oli osa SEN:n nuorisojaoston järjestämää koulutusta. Mielenkiintoinen oli myös kristittyjä, AIDSia ja Afrikkaa käsittelevä teemailta, jossa kuultiin useita kommenttipuheenvuoroja sekä U2-yhtyeen laulajan Bonon videohaastattelu.

Rukousviikolla on juurensa 1740-luvun Skotlannissa, missä korostettiin toisten kirkkojen puolesta ja kanssa rukoilemista. 1800-luvulla kristittyjen ykseyden aate alkoi levitä muualle Eurooppaan. Rukousviikot saivat alkunsa 1900-luvulla ranskalaisen katolisen papin Paul Couturierin toimesta. Suomessa SEN:n järjestämää viikkoa on vietetty vuodesta 1964.

Teksti: Elina Haavisto

Kuvat: Seppo Haavisto