Papisto jalkautui Vantaalla

– Olipa mukava yllätys aamutuimaan! sanoi Leena Kantola, joka pysähtyi Tikkurilan asematunneliin kahville.

– Luin lehdestä tästä tapahtumasta. Suhtaudun myönteisesti kirkon toimintaan. Olen ajatellut, että viikon aikana voisin osallistua johonkin aamurukoukseen.

Tikkurilan aseman alittavan tunnelin päässä oli tarjolla kahvia, lehtiä ja rukouskortteja. Aamuvirkkuja töihin ja kouluun kiirehtiviä matkalaisia tervehdittiin monilla asemilla iloisella toivotuksella: ”Huomenta! Siunausta päivääsi!"

Rukoustapahtuma sai kasvot, kun papit ja diakonit yhdessä vapaaehtoisten kanssa jalkautuivat rautatieasemille ja kauppakeskuksiin. Perimmäisenä tarkoituksena oli tuoda esille rukouksen mahdollisuudet.

Rukous vain
hädässä

Aamukahville pysähtynyt Petri Suotula ei tunnustautunut rukoilijaksi, vaikka kirkkoon kuuluukin.

– Erittäin harvoin turvaudun rukoukseen. Kun asiat ovat hyvin, ei sitä muista. Kai pitäisi todella iso hätä olla, jotta rukoilisin. Mutta kiitollisempi pitäisi olla, Suotuja sanoo.

– On hyvä, että kirkko tulee ulos. Kun ihmiset eivät enää käy kirkossa, niin kirkon on tultava ihmisten luo.

Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast kertoo, että Vantaan seurakuntien uusi strategia on jalkautua kansan pariin.

– Aistimme, että tarve on suuri. Pyrkimyksemme on selkeästi tulla ulos toimintakeskuksista, Janne Silvasta sanoo.

Hän viittaa parin sadan metrin päässä olevaan Tikkurilan kirkkoon, joka on keskellä kylää, mutta silti monille seurakuntalaisille vieras.

– Olen arka tuputtamaan uskoa. Luterilainen perinne ei ole tuputtava, vaan pikemminkin ajatuksia herättävä ja tarjolla pitävä.

– Evankeliumin esillä pitäminen on kaikkien kristillisten seurakuntien tehtävä. Joitakin ihmisiä puhuttelee enemmän vapaiden suuntien tapa tehdä asioita. Rohkenen nähdä evankelioimistyön yhteisenä.

Tikkurilaan ollaan suunnittelemassa uutta kirkkoa nykyisen tilalle, ja Silvastin mielessä kangastelevat jo uudet ajat.

”Kirkosta voisi tulla tikkurilalaisten olohuone, jonne saattaisi poiketa kahville. Aulan kautta pääsisi myös kirkkoherranvirastoon asioille sekä kirkkosaliin hiljentymään”, Silvast sanoo Vantaan Lauri -lehdessä. Lehti on Vantaan seurakuntien tiedotuskanava, joka on rummuttanut rukoustapahtumasta näyttävästi.

Jalkautumista
oppimassa

Jalkautumista kannattaa myös Korson kirkkoherra Kari-Pekka Kinnunen. Hän oli torstai-aamuna viideltä pystyttämässä kojuja asemalle. Siunauksen toivotukset kaikuivat aseman tunnelissa junien porhaltaessa yli.

– Tämä on meille oppimistapahtuma. Emme ole tarpeeksi osanneet mennä ihmisten luo, Kinnunen sanoo.

Yhteisvastuukeräyksen sekä Suomen Lähetysseuran Tasauspäivän keräyksen merkeissä käydään vuosittain korsolaisten ovilla. Seurakunnan työntekijät vierailevat kouluissa ja päiväkodeissa säännöllisesti, mutta kaduilla papit eivät ihmisiä juuri kalastele. Kinnusen mielestä on hienoa toivottaa ihmisille siunausta kadulla.

– Minun silmäni avautuivat neljä vuotta sitten vaalibussissa seurakuntavaalien aikaan. Huomasin, että on paljon seurakuntalaisia, joita en koskaan kirkossa tapaa. Heidät on kohdattava muualla, Kinnunen sanoo.

Vantaan rukoustapahtumassa kohdattiin ihmisiä ympäri vuorokauden toreilla, ostoskeskuksissa ja huonekalukauppojen parkkipaikoilla. Tarjottiin lohisoppaa ja irkkumusiikkia, koottiin rukousmuuria ja rukoiltiin ihmisten puolesta.

Vantaan luterilaisiin seurakuntiin kuuluu 139 000 jäsentä. Asukkaita maan neljänneksi suurimmassa kaupungissa on 187 281.

Kaj Aalto