Artikkelit

Pääsiäistä ei ole pakeneminen

Pääsiäinen tulee, vaikka ei aina uskoisi. Mutta ylösnousemukseen ei edetä kevyesti. (Sana 25.3.2010)

Toisenlaista paastoa Minä haluan

”Miten maksimoin maallisen menestykseni?” kysyy 2010-luvun kilvoittelija, joka harjoittaa pääsiäispaaston korvaavia pikadieettejä ja ahmii pyhän Sanan sijasta onnellisuusoppaita. (Sana 18.3.2010)

Munib Younan: Sovinnon edistäminen kuuluu kristityille

”Kirkon on muistettava profeetallinen tehtävänsä”, sanoo luterilainen piispa Munib Younan Jerusalemista. Sovinto alkaa keskellä konfliktia. Kirkkojen tulee viitoittaa tietä kohti sovintoa Lähi-idässä, julisti Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon piispa Munib Younan Joensuussa järjestetyssä teologisymposiumissa. (Sana 11.3.2010)

Laura & Kiira – kilvoittelijain johtotähdet

”On tämä melkoinen Via Dolorosa”, kommentoi yhdistetyn päävalmentaja Kimmo Savolainen poikansa Anssi Koivurannan kärsimystietä jo Liberacin MM-kisoissa. Vaan eipä tiennyt, millaisia koettelemuksia Vancouver toisi. (Sana 4.3.2010)

”Jumala kuollut, ihminen kuollut”

Postmoderni uskonto on uskontoa ilman uskontoa, väittää tuore tutkimus. Helsinkiläinen pappi ja teologian tohtori Matti Amnell on tutkinut tammikuun lopussa tarkastetussa uskonnonfilosofian väitöskirjassaan radikaalien postmodernien uskonnonfilosofien ajatuksia. (Sana 25.2.2010)

”Privaattikristillisyys” haastaa kansankirkon

Kirkon ihanteet ovat pysyneet korkealla, mutta todellisuus on hyvin toisennäköinen kuin ideaali, ilmenee Mikkelin piispan Seppo Häkkisen tammikuun lopulla tarkastetusta väitöskirjasta. (Sana 18.2.2010)

Huumaa ja huijareita

Suomen tiettävästi ainoan kristillisen deittipalvelun kautta on syntynyt ainakin kymmeniä onnellisia parisuhdetarinoita. Kaikilla netin kumppaninetsijöillä ei kuitenkaan puhtaat jauhot pussissa. (Sana 11.2.2010)

Herätyksen tulet syttyvät!

Jatkosodan aikana syttyivät Suomessa herätyksen tulet. Rovasti Urho Muroman ohella vaikutti vapaakirkollistaustainen evankelista Frank Mangs, joka kuitenkin halusi palvella ”koko Kristuksen seurakuntaa”. Herätyksen maaperästä syntyivät 65 vuotta sitten Kansan Raamattuseura ja SANA-lehti. (Sana 4.2.2010)

Katseita kauneuden ytimeen

”Tämä maailma tarvitsee aitoa kauneutta. Taiteilijat! Te olette kauneuden vartijoita! Taiteenne kautta te olette toivon todistajia ja sanansaattajia”, julisti Benedictus XVI joulun alla Vatikaanissa. (sana 28.1.2010)

Rähinäviina villitsee suomalaiset

Humalatilaan liittyvä väkivaltainen käyttäytyminen on erityisesti suomalainen piirre, jonka syitä on etsitty niin kulttuurista kuin geeneistäkin. (Sana 21.1.2010)

Satusetä huolehti hevosista ja linnuista

Suomalaisten rakastamalle satusedälle luonto ei ollut yksinomaan hyödyntämisen, vaan myös huolenpidon kohde. Ahkerana yhdistysmiehenä Zacharias Topelius oli mukana esimerkiksi eläinten hyvinvointia edistämään pyrkivän järjestön perustamisessa. (Sana 14.1.2010)

Missä viipyy uusi paastokirje?

Vuoden 2009 lopussa työnsä päättänyt Sata-komitea oli nykyisen hallituksen kunnianhimoinen hanke sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Neljä jaostoa valmisteli asioita komitealle. Pääsin osallistumaan kirkon edustajana perusturvajaoksen työskentelyyn. (Sana 7.1.2010)

Israelilaiset sortuivat palvomaan taivaankappaleita

Sana taivas esiintyy Raamatussa lähes 500 kertaa. Lisäksi tulevat kohdat, joissa taivasta kuvataan kiertoilmaisulla tai aihepiiri on muuten esillä, kertoo tähtitaivaan ihmeistä useita kirjoja kirjoittanut rovasti Risto Heikkilä. (Sana 17.12.2009)

Itseään viiltelevä nuori kaipaa aikuista

Tyttöjen harjoittama itsensä viiltely on lisääntynyt huomattavasti viimevuosina. Viiltely on hätähuuto, joka on jäänyt vaille vastakaikua aikuisissa. (Sana 10.12.2009)

Uskonnonopetusta vai ei

Italian koulujen krusifiksikohun myötä Suomessakin on taas vatvottu uskonnonopetuksen tarpeellisuutta. Vastustajia ei tunnu huolettavan, mitä sen poistamisesta seuraisi. (Sana 3.12.2009)

Kirkko auttaa laman uhreja Islannissa

Islannin talouskriisi on saarivaltakunnan asukkaille samanlainen kollektiivinen shokki kuin 1990-luvun alun lama Suomessa, kirjoittaa johtaja Heikki Hiilamo. (Sana 26.11.2009)

Ei se ollut minun syyni!

Moni omaksuu avuttoman uhrin aseman sen sijaan että ottaisi vastuun teoistaan ja elämästään. (Sana 19.11.2009)

Kiusaajat kuriin

Työpaikkakiusaamiseen kantapään kautta paneutunut Kaarina Korhonen on kirjoittanut hyödyllisiä vinkkejä sisältävän kirjan Kiusaajat kuriin. Mitä jokaisen tulisi tietää työpaikkakiusaamisesta. (Sana 12.11.2009)

Ruokarukousperinne rapautuu

Suuren suomalaisen yrityksen työpaikkaruokala maanantaina aamupäivällä. Ihmisiä valuu sisään ovesta. He maksavat lounaansa, noukkivat aterian osaset lautasilleen ja nuokkuvat syömään. Ruokarukouksesta ei ole puhettakaan. Ehkä osa rukoilee mielessään, tiedäpä häntä. (Sana 5.11.2009)

Päihdeäidin oikeudet ylittävät syntymättömän lapsen edun

Päihteet raskausaikana aiheuttavat peruuttamatonta tuhoa sikiössä. (sana 29.10.2009)

Lapsen oikeuksien sopimus 20 vuotta

Lapsen oikeuksien edistämisessä on päästy eteenpäin, mutta parannettavaakin löytyy. (Sana 22.10.2009)

Koti on koti myös miehille

Avioeron jälkeen monet miehet joutuvat aloittamaan elämänsä alusta aina uutta kotia myöten. Vaikeassa muutostilanteessa koti voi olla elämässä kiinnipitävä, arvokas asia. (Sana 15.10.2009)

Pysyykö jumalanpilkkakohta rikoslaissa?

Julkinen Jumalan pilkkaaminen on Suomessa kriminalisoitua. Euroopan neuvoston antama suositus ehdottaa jumalanpilkkapykälien poistoa. (Sana 8.10.2009)

Tienraivaajan testamentti

Henkilökohtainen rukous sodan keskellä muutti rautatievirkailija Kaarlo O. Syvännön elämän. Jumalan käyttöön lupautuneesta miehestä tuli lähetyssaarnaaja ja Raamattujen jakaja. Syvännön syntymästä tulee lokakuun 10. päivänä kuluneeksi 100 vuotta. (Sana 1.10.2009)

Nälkätalvi tappoi Suomen köyhiä

Viimeinen nälänhätä Euroopassa koettiin Suomessa vuonna 1868. Nälkä ja taudit tappoivat valtavan määrän ihmisiä, mutta laaja katastrofi oli myös alkusysäys uudelle sosiaalihuollolle. (Sana 24.9.2009)

Lööpitkin muokkaavat kirkon julkisuuskuvaa

Kirkko päätyy lööppijulkisuuteen yllättävän usein. Jopa rukouksesta on puhuttu iltapäivälehtien myyntijulisteissa. (Sana 17.9.2009)

500 vuotta väärinymmärrystä

Tutkijan kohuväite: diakonian virka syntyi väärinkäsityksestä. (Sana 10.9.2009)

Rauhanrukoukset ja muurin murtuminen

Rauhanrukoukset 1980-luvulla Leipzigin Nikolainkirkossa ovat jääneet vuosikymmenen yhteiskunnallisten mullistusten varjoon, kirjoittaa teologian tohtori Tomi Karttunen. (Sana 3.9.2009)

Kirkolla on kiire muuttua

Kirkon rakenteeseen ja toimintakulttuuriin liittyy ongelmia, jotka tulevaisuudessa todennäköisesti jouduttavat jäsenkatoa entisestään. Muutoksia kaivataan, mikäli kirkko haluaa olla aidosti osa ihmisten elämää. (Sana 27.8.2009)

Rappioteoreetikot ristin tielle

– Kirkon ei pidä mennä mukaan falskiin kikkailuun ja vitsinheittoon tai menestys- ja onnellisuusoppien julistamiseen, vaan sen on oltava uskollinen klassiselle kristinuskolle, korostaa Juha Pihkala. (Sana 20.8.2009)

Sikainfluenssaan on valmistauduttu

Syksyllä Suomessa leviävä sikainfluenssaepidemia tulee sairastuttamaan merkittävän osan väestöstä. Epidemiasta koituva suurin uhka kohdistuu yhteiskunnan toimivuuteen runsaiden sairaustapausten vuoksi. (Sana 13.8.2009)

Kipulääkkeitä pihtaillaan yhä

Vakavasti sairaan potilaan viimeisiin vaiheisiin kuuluu usein koviakin kipuja, joiden helpottamiseen on tehokkaita lääkkeitä. Siitä huolimatta kaikki eivät saa tarvitsemaansa apua. (Sana 6.8.2009)

Kuolema on raskas työllistäjä

Vainajien viimeisestä matkasta huolehtivat useat eri ammattiryhmät, jotka tekevät työtään pääosin piilossa muulta yhteiskunnalta. Monille heistä kyse on kutsumusammatista. (Sana 30.7.2009)

Opitusta avuttomuudesta uuteen vastuullisuuteen

Olisiko ajatus yhteisestä hyvästä heräämässä uneliaissa mielissämme? Näin kysyy yleisen teologian professori emeritus Reijo Heinonen. (Sana 9.7.2009)

Yhteinen ateria pitää lapsen terveenä

Perheen yhteinen ruokahetki ja sen ympärille rakentuvat asiat vaikuttavat suuresti lasten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. (Sana 2.7.2009)

Puvulla on monta roolia

Uskonnollisessa kielessä on vuosisatojen ajan käytetty symboliikkaa, jossa hyödynnetään vaatetukseen ja alastomuuteen liittyviä kielikuvia. Arkipäiväinen asia toimii yhä vahvana vertauskuvana elämän suurissa käännekohdissa. (Sana 18.6.2009)

Laulaminen yhdistää ja lohduttaa

Musiikilla ja yhdessä laulamisella on tärkeä merkitys kristityille. Viime vuosikymmeninä myös lapset on pyritty ottamaan entistä enemmän huomioon säveltämällä erityisesti heille tarkoitettua hengellistä musiikkia. (Sana 11.6.2009)

Kirkko työllistämään markkinoilta syrjäytettyjä

Kirkossa on halua työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia, mutta käytännössä heitä on pestattu vielä vähän. (Sana 4.6.2009)

Hengen ulottuvuus tehtailee elämyksiä

Uskontokartan muutokset näkyvät Madventures-sarjassa. (Sana 28.5.2009)

Kuolinilmoitukset kertovat monta tarinaa

Kuolema nostaa pintaan sukulaisuutta koskevat säännöt ja paljastaa myös sukulaisten välejä tulehduttaneita riitoja. Osa niistä kulkeutuu kuolinilmoituksiin asti.

Birgitta oli poikkeuksellinen pyhimys

Nainen ja valta oli harvinainen yhdistelmä myöhäiskeskiajalla. Ruotsin Birgitta oli kahdeksan lapsen äiti, joka välitti jumalallisiksi kokemiaan näkyjä muille ihmisille ja samalla vaikutti jopa valtiopoliittisiin kysymyksiin. (Sana 14.5.2009)

Ei apua ilman taka-ajatusta

Sodan jälkeen kirkot osallistuivat Euroopan henkiseen jälleenrakennukseen, mutteivät pelkästään auttamisen ilosta. (Sana 7.5.2009)

Maallistuminen haastoi Ruotsin papit

Ruotsin kirkon papit palavat yhä useammin loppuun, koska heillä ei ole sielunhoitajia eikä välineitä käsitellä häpeää, joka syntyy epäilyksestä ja turhautumisen tunteesta. (Sana 30.4.2009)

Kirkko ei kosiskele rasisteja

Ulkomaalaisvastaisuus on lisääntynyt äkisti taantuman myötä. Kirkko torjuu rasistisilla asenteilla ratsastamisen. (Sana 23.4.2009)

Hyvinvointisuomen pahoinvoivat perheet

Suomalaisperheiden ja kasvavan polven pahoinvoinnista puhutaan monissa yhteyksissä huolekkain äänensävyin. Yhtäältä lapset voivat paremmin kuin koskaan, toisaalta syitä huolenaiheisiin löytyy. Mitä me vanhemmat voisimme tehdä? (Sana 16.4.2009)

Isänmaan puolesta

Sodat tuottavat ihmisille aina suurta kärsimystä. Suomessa sota synnytti sankareita kohtaan tunnetun kiitollisuuden, mutta loi myös syvät arvet. (Sana 2.4.2009)

Ilkka Halava: Työtä riittää mutta sen muoto muuttuu

Tulevaisuudessa työn tekeminen pohjautuu vähemmän velvollisuudentuntoon ja vahvasti ihmisen omiin motiiveihin. (Sana 26.3.2009)

Häpeä on syvempää kuin syyllisyys

Häpeän tilassa oleva ihminen ei saa apua anteeksiantamuksesta vaan hyväksynnästä. (Sana 19.3.2009)

Uusia avauksia kirkon vanhustyöhön

Suomessa kampanjoidaan eri foorumeilla ihmisarvoisen vanhuuden puolesta. Tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu yksinäisyyden lievittäminen. (Sana 12.3.2009)

Sodan seuraukset jatkuvat läpi elämän

Sotien jälkeen Suomen 30 000 sotaleskeä joutuivat jatkamaan elämäänsä lähes kaiken menettäneinä. Uudelleen aloittaminen vaati paljon naisilta, mutta osoitti myös heidän vahvuutensa. (Sana 5.3.2009)

Uuttera kirjoittaja ja terveysmies

Professori Aapeli Saarisalo on yllättävän vähän tutkittu hengellinen vaikuttaja. Aapeli Saarisalo (1896–1986) toimi itämaiden kirjallisuuden professorina Helsingin yliopistossa noin 30 vuoden ajan. (Sana 26.2.2009)

Terveydenhuollon rakenteiden uudistus yksin ei riitä

Terveydenhuolto on jatkuvasti tiedotusvälineiden kestoaihe. Puhutaan kustannuksista, resurssi- ja lääkäripulasta, hoitovirheistä tai yksittäisten terveysalan ammattilaisten rötöksistä. (Sana 19.2.2009)

Auttamisen hinta

Suomessa kerätään vuosittain noin 100 miljoonaa euroa erilaisilla hyväntekeväisyyskeräyksillä. Uskonnolliset järjestöt ovat pärjänneet muita paremmin kyetessään pitämään keräyskustannukset matalina. (Sana 12.2.2009)

Sodan kauhuissa vielä käsiteltävää

Menneisyyden ahdistavat muistot saattavat vaiettuina vaikuttaa läpi elämän. Vanhemmassa ikäluokassa on yhä monia, joiden elämään on liittynyt tavattoman raskaita vaiheita. Sodan kokeneet veteraanit, sotavangit, partisaanien uhrit sekä lappilaiset huutolaiset ovat yleensä vaienneet vaikeista ja väkivaltaisista kokemuksistaan. (Sana 5.2.2009)

Vain missionaarinen kirkko uudistuu

Jos lähetys kuuluu kirkon olemukseen, kirkko ei voi valita, haluaako se olla missionaarinen vai ei. (Sana 29.1.2009)

Suomen lasten ja nuorten uskonnon lukutaito rapautuu

Mika Vähäkangas toisi uskon rohkeasti julkiseen elämää sen sijaan, että se eristetään yhä syvemmälle yksityiselämän alueelle. (Sana 22.1.2009)

Uskon aika ja globaali kriisi

”Uskonto on kansan oopiumia” sanoi Karl Marx. Tällaisessa ajattelussa uskon aika on vain tämä päivä. Miten on nyt? Onko uskon aika menneisyys, tämä päivä vai tulevaisuus?

(Sana 15.1.2009)

Jälkimoderni kansanusko näkyy mediassa yhä voimakkaammin

Ufot, horoskoopit, meediot ja muu uusi kansanuskonnollisuus ovat osa suomalaista katsomuskenttää.

(Sana 8.1.2009)

Lähetys alkaa kotiovelta

Kristuksesta todistaminen on jokaisen kirkon, kristillisen yhteisön ja järjestön sekä yksityisen kristityn tehtävä, arkkipiispa Jukka Paarma korostaa lähetyksen juhlavuoden alkaessa.

(Sana 2.1.2009)

Afrikkaa rosvotaan yhä

Kehitysmaita koskettavan työn ja tutkimuksen pitäisi ennen kaikkea hyödyttää sikäläisiä yhteisöjä ja yhteiskuntia. Sanelupolitiikasta, jonka mukaan me täällä lännessä määrittelemme, mitä te tarvitsette ja me annamme sen teille, olisi aika päästä kokonaan eroon, Kehitysmaainstituutin tutkija Julia Jänis sanoo.

(Sana 18.12.2008)

Moderni kirkkoisä viettää merkkivuottaan

Teologilegenda Karl Barth pani kampoihin kansallissosialistista ideologiaa ja hallintoa myötäilleille kristityille. Karl Barthin kuolemasta tulee kuluneeksi tänä vuonna 40 vuotta. Barth kuoli Baselissa 10. joulukuuta vuonna 1968.

(Sana 11.12.2008)

Karismaattisuus suurissa kirkoissa

– Terve karismaattisuus on parhaimmillaan ekumeenista, Tampereen piispa Matti Repo kuvaa.

Roomalaiskatolisen kirkon karismaattista uudistusta on alusta asti leimannut teologinen työskentely. Jo 1960-luvun lopulla oivallettiin, että mikäli uudistuksen haluttiin koskevan koko kirkkoa, johtajia tulee kouluttaa sen valossa. Kouluttavissa laitoksissa alettiin pitää vuosittaisia konferensseja ja käyttää tehokkaasti hyväksi modernia tiedonvälitystä. Suuria karismaattisia kokouksia järjestettiin Yhdysvaltain katolisissa yliopistoissa 1970-luvun puolivälissä. Sen jälkeen into alkoi laantua, mutta samalla liike pyrittiin kiinnittämään rakenteellisesti tiiviimmin hiippakuntien elämään.

(Sana 4.12.2008)

Idäntyö oli neuvostokriittistä liikehdintää 60-luvun Suomessa

Idäntyön aktiivit olivat eräänlaisia radikaaleja. He ryhtyivät suoraan toimintaan ja kritisoivat Neuvostoliiton uskontopolitiikkaa.

(Sana 27.11.2008)

Köyhät joutuvat laman maksumiehiksi

Nykyinen talouden laskusuunta näkyy kirkon diakoniatyössä yhä kasvavana avustustarpeena. 1990-luvun laman jäljiltä yhteiskuntamme tarjoaman perusturvan taso on jäänyt jälkeen muusta tulokehityksestä.

(Sana 20.11.2008)

Nimi ovessa – pullo kädessä

Vuokra-asunto voi viedä asunnottomalta turvallisen yhteisön.

(Sana 13.11.2008)

Papiston rooli sisällisodassa on vielä osin tutkimatta

Pahin aukko on paikallisseurakuntien pappien asenteiden ja toiminnan selvittämisessä.

(Sana 6.11.2008

Etiikkaa ja hengellistä etsintää

Jos kirkko esiintyy yleisluonteisena hyvän tahdon lähettiläänä, sen sanottavalta puuttuu uskottavuus, kirjoittaa kirkkoneuvos Seppo Häkkinen.

(Sana 30.10.2008)

Eniten nyt kaivataan rohkeutta aikuisilta

Aikuisten kyvyttömyys tai haluttomuus ottaa vastuu nuorista voi johtaa vaikeasti korjattaviin ongelmiin. Miksi nuoret kunnioittaisivat meitä tai luottaisivat meihin, kun he näkevät, että puheemme ovat tyhjiä, että me emme puutu esimerkiksi kiusaamiseen, Jokelan lukion opinto-ohjaaja Kari Hernetkoski kirjoittaa.

(Sana 23.10.2008)

Modernien mielikuvien lumous

Mielikuvat hallitsevat ajatteluamme niin, että olemme valmiita uskomaan jumalakielteisen tieteen väitteet vaikka ne olisivat epäpäteviä.

(Sana 16.10.2008)

Kansan historia on jättänyt sukuihin surematonta surua

Itse kukin meistä on syntynyt tiettyyn perheeseen ja sukuun ja tiettyjen sosiaalihistoriallisten olosuhteiden keskelle. Suomalaisten perheiden ja sukujen historia on myös tämän kansan historiaa ja päinvastoin.

(Sana 2.10.2008)

Ihmisen älykkyys on osin salaperäisyyden verhoamaa

Älykkyyttä arvostetaan, mutta sekään ei tarjoa vastausta kaikkeen. Varsinkin uskonto on seikka, joka jää järjellisesti selitettävien asioiden ulkopuolelle.

(Sana 25.9.2008)

Avoimuus on ratkaisevaa uskonnonopetuksessa

Laadukkaan uskonnonopetuksen lähtökohtana on lapsista ja heidän maailmastaan välittäminen.

(Sana 18.9.2008)

Verkkokulttuurista haetaan hyviä katseita ja sanoja

Jokainen tarvitsee hyviä sanoja ja kauniita katseita kehdosta hautaan – ja erityisesti kasvava lapsi ja nuori.

(Sana 11.9.2008)

Mies, nainen ja Vanha Testamentti

Vanhan testamentin suhde ruumiillisuuteen on yllättävän moderni, kirjoittaa Petri Kasari.

(Sana 4.9.2008)

Ulkopuolisen on vaikea arvioida potilaan elämänlaatua

Vakavasti sairaan potilaan hoitoon vaikuttavat myös muut kuin lääketieteelliset seikat. Jossain vaiheessa saattaa olla armeliainta lopettaa sairauden hoito ja keskittyä lähestyvään kuolemaan. (Sana 28.8.2008)

Virren kautta ihminen tunnistaa tunteitaan

Virsi on ollut vuosisatojen ajan suomalaisten terapeutti. Mutta se toimii yhä tänäänkin.

(Sana 21.8.2008)

Sisäinen kutsu ei käskien laula

Arjen ja teologisten ristiriitojen puserruksessa jäljelle jää usein vain ulkoinen kutsu. Ilman sisäistä kutsumusta työhön kuitenkin uupuu.

(Sana 14.8.2008)

Väkivallalla on pitkät jäljet

Järjettömään väkivaltaan syyllistyneiden taustasta löytyy usein yksinäisyyttä ja rankkojakin kokemuksia. Jokaisella ihmisellä tulisi kuitenkin olla keinot selvitä pahasta olostaan muita vahingoittamatta.

Sana 7.8.2008

Maailmanparannus on vaikea laji

Pelkkä hyvä tahto ei aina riitä hyvien asioiden aikaansaamiseen. Moni ajautuu pohtimaan kannattaako edes yrittää toimia oikein, jos tekojen seurauksista ei ole etukäteen varmuutta.

(Sana-lehti 31.7.2008)

Mies ja avioero

Eronnut mies uhkaa syrjäytyä. Erokriisin kohtaaminen voi johtaa uuteen alkuun, mutta varsin usein miehet pötkivät pakoon ongelmiaan.

(Sana 17.7.2008)

Isovanhemmuus voi olla myös yhteisöllistä

Isovanhemmuus voi nykyään olla muutakin kuin biologista. Yhteisöllinen isovanhemmuus tukee lapsuuden kokemista ja antaa voimia arkeen.

(Sana 10.7.2008)

Mitä ihmettä me pelkäämme?

Kukapa kristitty ei olisi joskus kokenut, miten sanat takertuvat kurkkuun, kun syvälliseen keskusteluun pitäisi tuoda uskon näkökulmaa?

(Sana 3.7.2008)

Vanhoillislestadiolaisten saarnakielen piirteitä

Saarnakielen avulla, kuten kielen avulla aina, hahmotetaan maailmaa, kirjoittaa Topi Linjama.

(Sana 19.6.2008)

Pyhän Martinuksen tarina

300-luvulla elänyt ratsumies antoi teeman Sanan Suvipäiville Raisiossa.

(Sana 12.06.2008)

Häpeä on raskas taakka mielenterveyspotilaille

Mielenterveysongelmista kärsivät tuntevat usein häpeää sairautensa vuoksi. Häpeä vaikuttaa voimakkaasti ihmisen minuuteen synnyttämällä arvottomuuden ja huonommuuden tunteita.

(Sana 5.6.2008)

Uskovainen voi olla työpaikan kummajainen

Uskonnollista vakaumusta pidetään vahvasti henkilökohtaisena asiana, jonka esille tuomista ei välttämättä katsota hyvällä työyhteisössä. Pahimmillaan muista poikkeava uskonnollisuus voi johtaa työpaikkakiusaamiseen.

(Sana 29.05.2008)

Kiinalainen kevätsiivous

Pekingissä siivotaan ennen olympialaisia vauhdilla maton alle asioita, jotka eivät kestä päivänvaloa. Näihin kuuluvat myös erityisesti internetissä toimivat kriittiset kirjailijat ja toimittajat.

(Sana 22.05.2008)

Arvot ohjaavat valintoja

Määrittelemällä elämäsi arvot mahdollisimman tarkasti, edessä olevista valinnoista tulee laadukkaampia. Mitä kirkkaammat arvot sinulla on, sen helpommaksi tulee jokainen valinta, kirjoittaa yritysvalmentaja Lasse Wendelin.

(Sana 15.05.2008)

Jatkuva työstressi on turhaa kuormitusta

Pieni stressi on hyödyllinen voimavara silloin, kun tarvitaan ponnistelua hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Pitkään jatkuessaan työstressi saattaa sen sijaan olla jopa vaaraksi terveydelle.

(Sana 08.05.2008)

Karismaattisuus alkaa rukouksesta

Mitä karismaattisuus voisi olla käytännön seurakuntaelämässä? Tätä pohtii piispa emeritus Jorma Laulaja.

(Sana 01.05.2008)

Itsenäisyys ja turva Israelissa

Toukokuussa 60 vuotta sitten perustettu Israelin valtio haki itsenäisyydestä turvallisuutta. Ihanteet eivät ole toteutuneet. Sionismin syntyä pohtii VTT Jouko Jääskeläinen.

(Sana 24.04.2008)

Luterilaisuus hahmottuu vertailun kautta

Luterilaisuuden erityispiirteiden tunnistamista edesauttaa se, että tuntee myös muiden kirkkokuntien ja uskontojen näkökulmia, toteaa TT Elina Hella, joka väitöstutkimuksessaan selvitti, kuinka lukio-opiskelijat ja uskonnonopettajat kokevat luterilaisuuden.

(Sana 17.04.2008)

Kirkon kipupisteenä nuoret aikuiset

Liika valinnanmahdollisuus on kääntynyt itseään vastaan. Elämän todellinen tarkoitus jää hämäräksi, kun osoitteita sen etsimiseksi on liian monta, kirjoittaa Eliisa Pihlaja-Vihelä.

(Sana 10.4.2008)

Raamatullinen lohdutus sädehtii kuin timantti

Eri aikana kirkon pastoraalinen tilanne vaihtelee. Mikä luterilaisen kirkon keskeinen sanoma tulisi välittää kaikkina aikana? Väitän, että luterilaisuus syntyi lohdutusliikkeenä. Tämä sisältö tulisi tehdä tunnetuksi ja saattaa jälleen käyttöön, Jouko V.M. Heikkinen kirjoittaa.

(Sana 3.4.2008)

Työeläke ansaitaan työllä

Työeläketurva on rakennettu niin, että pienellä osalla ansiotuloaan palkansaaja ostaa eläkeoikeuttaan. Koko työuran aikana ansaittu eläkeoikeus muuttuu eläketapahtuman yhteydessä työeläkkeeksi, selvittää Simo Hynninen Työeläkevakuuttajista.

(Sana 27.03.2008)

Elämä voittaa

Pääsiäinen pyhäpäivineen merkitsee useimmille ylimääräistä vapaa-aikaa. Mutta onko pääsiäisellä jotain muutakin merkitystä, Hannu Päivänsalo pohtii.

(Sana 13.03.2008)

Yhteisö, vastuu ja vapaus

Yhteisölliseen elämään kuuluu, että ihmiset tarttuvat asioihin kyselemättä, kuka on vastuussa. Yksilökeskeisessä kulttuurissa kaikki katsovat toisiaan ja odottavat, että joku muu tarttuisi asiaan, kirjoittaa Markku Ojanen.

(Sana 06.03.2008)

Elinvoimaista kirkkoa etsimässä

”Kirkkoon ollaan epämääräisen tyytymättömiä. Hengellinen jano on liian kova, siihen on turruttu. Mutta juuri tuohon janoon tulee koskea”, pastori Arto Antturi kirjoittaa.

Päivitä ympäristötietosi

On tärkeää kääntää ympäristönsuojelussa näkökulma kielloista kehittämiseen, kirjoittaa Ritva Markkula.

(Sana 21.02.2008)

Teollistuminen loi nuoruuden

Kirkon nuorisotyötä on tehty yli sata vuotta. Nuoruuden käsite syntyi vasta teollistumisen ja kaupungistumisen myötä. Nyt nuorisotyöllä on samankaltaisia haasteita kuin syntyaikoinaan, Pekka Lund kirjoittaa.

(Sana 14.2.2008)

Uskonnollinen kirjo laajenee

Uskonnollisten yhteisöjen kenttä Suomessa kasvaa ja kirjavoituu. Helsingissä toimivista uskonnollisista liikkeistä ja yhteisöistä nykyisin vain joka toisella on kristillinen identiteetti, tutkija Kimmo Ketola kirjoittaa.

(Sana 7.2.2008)

Sanat ovat tekoja

”Kielen varassa on elämä ja kuolema -

niin kuin kieltä vaalit,

niin korjaat hedelmää.”

(Sananl. 18: 21)

(Sana 31.1.2008)

Kirkollisten ympäristöjen arvo ja haitat

Esteettisten arvojen kuten maiseman merkitys kasvaa koko ajan. Maisemahaitoista voi hakea korvauksia. Tämä koskee myös kirkkoa ja kristillisiä järjestöjä, Pekka Rahkila toteaa.

(Sana 24.1.2008)

Naapurina maahanmuuttaja

Viime vuonna Suomeen tuli ennätysmäärä maahanmuuttajia. Erityisesti islamilaiseen kulttuuriin perehtynyt Timo Tuikka neuvoo ennakkoluulottomaan ja avoimeen lähimmäisyyteen uussuomalaisten kanssa.

(Sana 17.1.2008)

Luonto hälytystilassa

Elämme 2000-luvun alkua. Luonto on soittanut hälytyskelloja ihmiskunnalle ainakin toisen maailman sodan jälkeisen ajan. Se on alkanut reagoida ihmisen sille aiheuttaman rasituksen edessä, kirjoittaa Sulo Raitapuro.

(Sana 10.1.2008)

Kolme kristillistä projektia ja vuosi 2007: Paluu menneisyyteen jota ei ole koskaan ollut

Uskontoa koskevaa julkista keskustelua on hallinnut islamiin liittyvät kysymykset ja osittain juuri siitä johtuen kysymys monikulttuurisuudesta. Tämän varjoon on jäänyt kristinuskon piirissä tapahtunut kehitys, Tapio Lampinen kirjoittaa.

(Sana 3.1.2007)

Jumala tulee ihmiseksi myös kielessä

Joulu on Jumalan ihmiseksi tulemisen juhla. Jumalan ihmiseksi tuleminen näkyy Raamatun kielessä jo Vanhan testamentin puolella, kielikuvien muodossa, kertoo suomen kielen tutkija Maria Kela.

(Sana 20.12.2007)

Kulttuuri on myös kristillistä

Kristillinen kulttuuriliitto on kamppaillut sellaisten kysymysten esille nostamisessa, joita kirkollisissa rakenteissa ei välttämättä ole lainkaan käsitelty tai joita eri maailmankatsomuksia edustavat tahot eivät ole kyenneet yhdessä kohtaamaan, kirjoittaa Jaakko Rusama.

(Sana 13.12.2007)

Merimieskirkko on liikkuvien ihmisten kirkko

Kirkon näkökulmasta on tavoiteltavaa, ettei etäsuomalaisten yhteys kirkkoon katkea ulkomailla viipymisen vuoksi. Tässä Merimieskirkko on ollut apuna jo yli 100 vuotta, Sakari Lehmuskallio kirjoittaa.

(Sana 6.12.2007)

Maailma jäsentyy kysymällä

Kaikki uusi saa alkunsa siitä, että vanha kyseenalaistetaan. Myös ongelmallisissa tilanteissa ratkaisun äärelle päästään kysymysten kautta.

(Sana 29.11.2007)

Mihin kristillistä päivälehteä tarvitaan?

Pohjoismaissa ilmestyy muutamia kristillisiä päivälehtiä, jotka ovat löytäneet oman linjansa ja lukijakuntansa. Niiden palstoilla käydään vilkasta arvokeskustelua ja tarjotaan monipuolista hengenravintoa.

(Sana 22.11.2007)

Teatteri on ihmisyyden puolella

Teatterin näyttämö on paikka, jossa mikä tahansa ihmisen suhde voi saada konkreettisen muodon. Kirkon ja teatteritaiteen suhde on ollut dynaaminen läpi kirkon historian, Mika Lahtinen kirjoittaa.

(Sana 15.11.2007)

Karismaattisen liikkeen kasvu

Osa 2/2

Afrikan ja Aasian kirkoissa kristillinen usko näyttää olevan luonteeltaan yhä vahvemmin karismaattista, lähetysteologi Risto A. Ahonen kirjoittaa.

(Sana 8.11.2007)

Usko, toivo ja anteeksianto

Pyhäinpäivän vietto auttaa käsittelemään elämään ja kuolemaan liittyviä tärkeitä kysymyksiä. Se tuo kaaokseen mielekkyyttä, sovitusta sekä luottamuksen ja jatkuvuuden lähteitä, Reijo Ylimys kirjoittaa.

(Sana 1.11.2007)

Karismaattinen liike

Osa 1/2

Karismaattisesta liikkeestä on viime vuosikymmenien aikana tullut eräs laajimpia kristillisiä virtauksia. Se ei syntynyt kuitenkaan tyhjästä, vaan sille loivat pohjaa monet helluntailaiselta pohjalta lähteneet yhteisöt, Risto A. Ahonen kirjoittaa.

(Sana 25.10.2007)

Raamatunkäännöstyö avaa tien kehitykseen

Oman kirjakielen hallinta on avain elämänlaatuun, muutokseen ja kehitykseen. Kaikilla ei kuitenkaan ole näin hyvin pullat uunissa, Juha Valta kirjoittaa.

(Sana 11.10.2007)

Hyvää hoitoa halvalla

Media antaa terveydenhuollostamme surkean kuvan. Se on muka jatkuvaa säästämistä ja leikkaamista. Koskaan meillä ei ole kuitenkaan ollut käytettävissä niin paljon rahaa ja muita resursseja terveydenhuollossa kuin nyt, dosentti Markku Myllykangas kirjoittaa.

(Sana 4.10.2007)

Hyvä mieli – parempi tulos

Työntekijöiden hyvinvointiin kannattaa panostaa, sillä hyvinvoivat työntekijät ovat luovia ja motivoituneita ja tyytyväinen henkilöstö tekee myös hyvän tuloksen, sanoo professori Marja-Liisa Manka.

(Sana 27.9.2007)

Markku Ojanen, Toivo ja hyvyys tutkimuksen kohteina

Positiivinen psykologia -nimikkeen alla tutkitaan ihmisen vahvuuksia ja kykyä selviytyä elämän ongelmista. Tutkijat etsivät keinoja, joilla ihmisen hyvinvointia voidaan edistää, Markku Ojanen kirjoittaa.

(Sana 20.9.2007)

Onko diakonialla mitään virkaa?

Varhaiskirkossa lähimmäisen auttaminen kuului jokaiselle kristitylle. Nykyisin kirkon viroissa on otettava huomioon uskon sisältö ja nykyinen elämän todellisuus, dosentti Kari Latvus kirjoittaa.

(Sana 13.9.2007)

Seurakunta tarvitsee päihdestrategian

Tiesitkö, että kirkko ja seurakunnat sitoutuivat vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön kanssa kumppanuuteen alkoholihaittojen ehkäisemiseksi? Onko tämä sitoutuminen tullut todeksi omassa seurakunnassasi? Oletko sinä toiminut haittojen ehkäisemiseksi?

(Sana 6.9.2007)

Isi reppu selässä

Lapsi voidaan opettaa avuttomuuteen tai kannustaa onnistumiseen. Usko omiin mahdollisuuksiin ennustaa onnistumista, Janne Viljamaa kirjoittaa.

(Sana 30.8.2007)

Kaksi kertomusta Aasian kirkoista

Aasian kristityistä on kaksi kertomusta, jotka elävät rinnakkain, kirjoittaa Pekka Yrjänä Hiltunen.

(Sana 23.8.2007)

Eläköön terve karismaattisuus

Ääriliikkeet ovat vahingoittaneet tervettä karismaattisuutta, kirjoittaa opetusneuvos Veikko Pöyhönen.

(Sana 16.8.2007)

Tuttuus edistää lähimmäisyyttä

Miksi ihmiset auttavat toisiaan? Pyyteettömälle käyttäytymiselle on mahdotonta löytää yhtä ja kaiken kattavaa teoriaa. Näyttäisi siltä, että ilmiön taustalla on myötätunto. Pyyteettömyys ei ole geneettinen tai kulttuurinen piirre vaan teko, joka on myötätunnon seurausta, Kirsi ja Heikki Hiilamo kirjoittavat.

(Sana 9.8.2007)

Iso-Britannia imperiumin jälkeen

Menossa ei ole muslimien ja kristittyjen välinen konflikti, vaan ääri-islamilaisten ja globaalin liberalismin välinen sota, jonka siviiliuhreiksi joutuvat eri uskontokuntien edustajat, kirjoittaa Dulce Lempiäinen.

(Sana 2.8.2007)

Kaikki tekemiset perustuvat minäkuvaan

Elämän voittajat tarttuvat sen henkilön minäkuvaan, joksi haluavat tulla. Usko omiin kykyihin on Jumalan lahja, joka on tarkoitettu käytettäväksi, kirjoittaa Juha Väätäinen.

(Sana 19.7.2007)

Vastavierikirkon papit

Tiedostusvälineet tarjoavat kirkolle toistuvasti vanhan vaipuvan valtakirkon roolia. Kirkon tehtävänä on löytää menneisyyden valtakirkkoleiman tilalle evankeliumin sanomasta nouseva vastakirkon ja vierikirkon todellisuus, kirjoittaa teologian tohtori Heikki Salomaa.

(Sana 12.7.2007)

Kieli yhdistää ja erottaa – kirkossakin

Kieli on ryhmän keskinäinen tunnusmerkki. Se on myös väline, joka saattaa johtaa ulkopuolisuuden tunteeseen silloin, kun käytetty kieli ei ole itselle tuttua.

Missä herännyt kansa nyt vaeltaa?

Seuroja ja Siionin virsiä nerokkaampiin innovaatioihin herännyt kansa ei ole pystynyt. Niissä on se mitä se on, kirjoittaa Jaakko Elenius.

Sana 28.6.2007

Yhteinen leipämme

Yhteinen ateria on hyvä tapa kohdata läheisiä. Joissakin perheissä kirkollisista juhlapyhistä on kehittynyt varsinaisia ruokajuhlia. Perinne luo läheisyyttä ja voi siirtyä lapsilta vanhemmille, Virpi Tissari-Simola kirjoittaa.

Pyhän kokemus ylittää arjen

Suomalainen yhteiskunta on nopeasti muuttunut maallistuneeksi, moniääniseksi yhteiskunnaksi, jossa pyhyys ja sen merkitys ei ole enää itsestään selvyys. Esimerkkinä tästä on viime viikkoina käyty keskustelu koulun juhlaperinteestä, professori Arto Kallioniemi toteaa.

(Sana 7.6.2007)

Aito vai väärennös – voiko arkeologiaan luottaa?

Useimpien löydettyjen muinaisesineiden aitoutta ei ole syytä epäillä. Löytöjen historiaan liitttyy kuitenkin myös väärennöksiä ja huijausta, Eero Junkkaala kirjoittaa.

(Sana 31.5.2007)

Mikä kumma evankelisuutta vaivaa?

Miksi Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys on muuttunut lyhyessä ajassa iloisesta ja avarasta, sielunhoidollisesta liikkeestä tiukkapipoisten armeijaksi niin, että sen toiminnasta vetäytyy ihmisiä pois, evankelisen liikkeen tutkija Teemu Kakkuri pohtii.

(Sana 24.5.2007)

Fundamentalismi mediassa

Käsite fundamentalismi on ollut viime aikoina usein esillä julkisessa keskustelussa. Alkujaan kristillisenä ilmiönä se on saanut yleismerkityksen monella muullakin elämän alueella kuvaamaan jotain äärimäisyyteen menevää, Juha Rajamäki kirjoittaa.

(Sana 17.5.2007)

Anna lapselle lupa iloon

Lapsen tasapainoisen kehityksen kannalta ei ole yhdentekevää, miten arjen solmukohdat perheessä ratkaistaan. Lapsena saadut kokemukset ovat yksilön kivijalka ja perustus, joiden päälle rakentuu koko yksilön elämänkaari, Marjo Kankkonen kirjoittaa.

(Sana 10.5.2007)

Kirkon naisten pitkä marssi

Miksi apostolien joukkoon ei kelpuutettu yhtään naista? Eikö näin radikaalisti uuteen näkemykseen riittänyt Jeesuksellakaan kanttia, kyselee Martti Issakainen.

(Sana 3.5.2007)

Muuttuuko hoidon etiikka?

Hoitosuositusten ohjatessa käytännön päätöksentekoa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa terveydenhuollon ammattilaisten arvoja ravistellaan. Professori Inkeri Elomaa pohtii 2000-luvun terveydenhuollon haasteita henkilökunnan häkökulmasta.

(Sana 26.4.2007)

Maalliset eduskuntavaalit

Uskonto tai jopa henkilökohtainen usko on muutamalla viime kerralla tullut aiheeksi presidentinvaalien kamppailuissa. Eduskuntavaaleissa ei tätä nähty. Havaintojeni perusteella näin oli ainakin valtakunnallisella tasolla. Meillä oli maalliset eduskuntavaalit. Pidän tätä hyvänä. Luterilaisessa maassamme on ollut perinteenä kunnioittaa kahden valtakunnan oppia, Tapio Lampinen kirjoittaa.

(Sana 19.4.2007)

Pyhää arkea

Kirkkovuodessa siirrytään hiljalleen arkeen. Kristus on kuollut, haudattu ja, totisesti, onpa vielä noussut ylöskin. Siksi ihmisen osa on elää ja rakastaa. Ihmisen kädessä tuntuu Jumalan käsi, Reijo Ylimys kirjoittaa.

(Sana 12.4.2007)

Aika puhua Jumalasta

Olennaista on kysyä, miten evankeliumia voitaisiin julistaa tämän ajan ihmisille niin, että se tulisi kuulluksi. Nyt on aika puhua Jumalasta yksinkertaisesti ja selvin sanoin, tämän ajan ihmisten elämään ja Jumalan sanaan ankkuroituen, kirkkoneuvos Seppo Häkkinen kirjoittaa.

(Sana 29.3.2007)

Terveys & usko

Terveyden kannalta ei ole samantekevää, mihin me uskomme ja millainen jumalakuva meillä on, kirjoittaa Timo Teinonen.

(Sana 22.3.2007)

Vapaaehtoistyö on tulevaisuutta

Vapaaehtoistyön luonne näyttää muuttuvan tulevaisuudessa yhä kohdennetummaksi. Ihmiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä, mutta eivät sitoutua ikuisuusprojekteihin, Jussi Mursula kirjoittaa.

Köyhän taivas

Joka kahdeksas meistä on virallisesti pienituloinen – suomeksi sanottuna köyhä. Köyhyyden riskirajan alapuolella on yli kuusisataatuhatta ihmistä, Jaakko Ellisaari kirjoittaa.

(Sana 8.3.2007)

Eläkkeelle jääminen on oma ja työyhteisön asia

Työpaikan henki ja kulttuuri hyötyvät, kun talosta lähdetään arvokkaasti eläkkeelle, kirjoittaa Ritva Rasila.

(Sana 1.3.2007)

Tavoitteena läsnäolon yhteisö

Seurakunnilla on edessään rakennemuutos. Hallinnossa palapeli menee uusiksi, mutta samalla on mahdollisuus kehittää seurakuntien perustoimintaa, teologian tohtori Risto T. Nieminen kirjoittaa.

(Sana 22.2.2007)

Otetaan Raamattu tosissaan

– Monet niistä kristillisistä yhteisöistä eri puolilla maailmaa, jotka tunnustavat Jumalan sanan arvovallan, ovat voimakkaassa kasvussa, kirjoittaa kouluttaja Hannu Päivänsalo.

(Sana 15.2.2007)

Lapsille ehjä mieli

Sunnuntaina avatun 58. Yhteisvastuukeräyksen teemana on "Ehjä lapsen mieli". Keräysvaroilla autetaan suomalaisia ja perulaisia lapsia, joiden vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia, totesi tasavallan presidentti Tarja Halonen avajaispuheessaan.

(Sana 8.2.2007)

Mikä äidillä on?

Kun äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia, tieto ja ymmärrys vanhemman muuttuneen käytöksen syistä on lapselle tärkeää, kirjoittaa lastenpsykiatri Tytti Solantaus.

(Sana 1.2.2007)

Väkivalta parisuhteessa

Väkivaltaisissa parisuhteissa ei tulisi niinkään etsiä rikollisia ja tarjota vakioratkaisuja kuin tukea osapuolten mahdollisuuksia eheyttävään sovintoon itsensä ja lähimmäisensä kanssa, terveystieteiden tohtori Aune Flinck muistuttaa.

Sana 25.1.2007

Tsunamin jättämä suru

Suru on raskas. Se painaa harteilla ja heikentää jalat. Sen kantaminen on työtä. Suomen kielen sana surutyö kuvaa hyvin tätä: suru tekee työtään ihmisessä, ja ihminen tekee suremisen voimia vievää työtä, kirjoittaa sairaalasielunhoidon johtaja, rovasti Kirsti Aalto.
(Sana 18.1.2007)

Lahjaksi olette saaneet,

Antaa on yleisesti käytetty suomenkielen verbi. Me annamme monenlaisia asioita: veroilmoituksia, lausuntoja, opetusta, lainoja, neuvoja. Hengellisessä elämässä antaminen on hyvin keskeinen käsite, Ahti Hirvonen kirjoittaa.

(Sana 11.1. 2007)

Arjen ympäristötekoja

Ilmastonmuutos on terrorismiakin suurempi turvallisuusuhka. Ympäristön hyväksi voi kuitenkin tehdä paljon omassa arjessaan, toimittaja Päivi Arvonen kirjoittaa.
(Sana 4.1.2007)

Euroopan yhteiset arvot

Euroopan unionin voimana ovat yhteiset arvot. Kääntöpuolena on poissulkevuus, Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Hanna Ojanen kirjoittaa.

(Sana 21.12.2006)

Pikaluotot kaipaavat sääntelyä

Pitäisikö pikavipissä olla varoitus: ei suositella peliongelmaisille, rahansa ryyppääville eikä muille ylivelkaantumistaipumuksesta kärsiville, kysyvät Heikki Hiilamo ja Jaana Valtonen.

(Sana 14.12.2006)

Uskolla perustellun politiikan hauraus

Konservatiivisilla republikaaneilla oli syksyyn saakka valta Yhdysvaltojen keskushallinnossa. Äskeisissä vaaleissa he menettivät enemmistönsä kongressin molemmissa kamareissa. Tapio Lampisen mukaan uskonnolliset perustelut kääntyivät itseään vastaan.

(Sana 7.12.2006)

Uskontojen välisen dialogin taustoja

Haetaanko uskontojen välisessä dialogissa uskontojen ykseyttä vai moninaisuudesta ammennettavaa yksimielisyyttä?
(Sana 30.11.2006)

Taas kaikki kauniit muistot

Kotimaisuus on joululaulun vahvuus. Joulusta laulaessamme vaalimme perinnettä, josta emme halua luopua, kirjoittaa kanttori Matti Kolehmainen.

(Sana 23.11.2006)

Ipanat osallistumaan

Lasten pitäisi nykyistä enemmän osallistua lähiympäristönsä kehittämiseen ja yhteisönsä tapahtumien suunnitteluun. Jos lapset nähdään vain kasvatuksen kohteina, yhteisöllisyyden kehittäminen on vajavaista, Johanna Kiili toteaa.

(Sana 16.11.2006)

Ekumenia ja ulkopolitiikka

Kirkolle ei riitä rauhanomainen rinnakkaiselo, vaan ekumenian tavoite on kirkon ykseys, kirjoittaa kirkkoneuvos Risto Cantell.

(Sana 9.11.2006)

Maastoutumista vai mukautumista

Evankeliumi on maastoutettava ympäröivään kulttuuriin, jotta sanoma menisi perille. Monet lännen kirkot ovat kuitenkin menneet tässä liian pitkälle ja kadottaneet evankeliumista avautuvan tehtävän, päämäärän ja voiman, kirkkoneuvos Seppo Häkkinen kirjoittaa.

(Sana 2.11.2006)

Stressin voi selättää

Paineiden kasaantuminen rasittaa mieltä ja kehoa. Stressin kasaannuttua elimistöön sen pitää jollain tavoin purkautua. Stressin kasaantumisen seuraukset yrityksessä ilmenevät lisääntyneinä virhesuorituksina, vaikeina henkilösuhteina, yleisväsymyksenä tai kasvavina sairaskuluina, Taina Tuomikorpi kirjoittaa.

(Sana 26.10.2006)

Lasten eriarvoisuuden vähentäminen on tärkeää

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään alkuun. Jokaisella lapsella on oikeus oppia lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaidot – myös niillä, joille oppiminen on vaikeaa, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toteaa.

(Sana 19.10.2006)

NNKY on naisten hengellinen itsenäisyysliike

Radikaalia NNKY:n toiminnassa oli se, että uskonnollinen toiminta tapahtui naisten kesken ilman miesten ohjausta, kirjoittaa Anne Lagerstedt.

Sana 12.10.2006

Kolmas vaihtoehto

Eheytymisen avaimet rikkinäisessä seksuaalisuudessa eläville ovat hyvin samankaltaiset suuntautumisesta riippumatta, kirjoittaa pastori Ari Puonti.

(Sana 5.10.2006)

Diakonian tutkimus vahvistuu

Diakonian tutkimus keskittyi aiemmin diakonin historiaan. Nykyisin pureudutaan ajankohtaisiin aiheisiin, dosentti Kari Latvus kirjoittaa.

(Sana 28.9.2006)

Mitä on vapaakristillisyys?

Julkisuudessa on keskusteltu erilaisista kirkoista ja uusien kirkkojen perustamisesta. Mitä on vapaa, kansankirkkojen ulkopuolelle kanavoitunut kristillisyys, Olavi Rintala pohtii.

(Sana 21.9.2006)

Psyykkinen terveys ja itsetunto

On psyykkisiä ongelmia, jotka voidaan selittää vain ottamalla huomioon perisynnin vaikutus, kirjoittaa Mia Salo.

(Sana 14.9.2006)

Liikuntaa Jumalan kunniaksi

Liikunta on yleismaailmallinen kieli, joka yhdistää ihmisiä yli kieli- ja kulttuurierojen, kirjoittaa Merja Ruokonen, joka tekee kristillistä liikuntatyötä Hongkongissa.

(Sana 7.9.2006)

Arjen tietoturvaa

Tietokone on joskus kovin ennakoimaton. On kuin sen sisällä asuisi jotakin pahantahtoista, joka kiireisimmällä hetkellä tuhoaa tärkeitä tietoja, katkaisee yhteyden pankkiin tai käyttäytyy muuten sopimattomasti, Thorleif Johansson kirjoittaa.

(Sana 31.8.2006)

Kirkon julkisuuskuva on pirstaleinen

Se, että media nostaa näitä kirkolle kipeitä aiheita esille, ei ole vain median pahansuopuutta. Jos kuva ei miellytä, ei vika voi aina olla peilissä, mediatutkija Johanna Sumiala-Seppänen kirjoittaa.
(Sana 24.8.2006)

Uskonnon opetus vahvassa myötätuulessa

Vaikka kouluvuoden alku saattaa näyttää samanlaiselta vuodesta toiseen, pinnan alla on viime vuosina kiehunut. Uskonnonopetus saa tutkimuksen mukaan kansan vankkumattoman kannatuksen, Tuomas Lohi kirjoittaa.

(Sana 17.8.2006)

Hyvää rakkautta etsimässä

Toisen elämän kunnioittaminen on mielestäni hyvään elämään kuuluvista arvoista kaikkein tähdellisimpiä, kirjoittaa tutkija Eva Maria Korsisaari. (Sana 10.8.2006)

Aikaa ja osaamista seurakunnan käyttöön

Elämme vaalivuotta. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa toimitetaan marraskuussa 2006 seurakuntavaalit, joissa valitaan noin 12.000 luottamushenkilöä nelivuotiskaudeksi 2007–2010. (Sana 3.8.2006)

Kasvotonta kauppatavaraa

Ihmiskauppa on modernia orjuutta ja osa kansainvälistä rikollisuutta, jonka torjumiseksi niin hallitusten, kansalaisjärjestöjen kuin kirkkojenkin on tehtävä kaikkensa, toimittaja Rita Dahl kirjoittaa. (Sana 20.7.2006)

Matkakohteena ritarien Rodos

Suomalaiset ovat Rodoksella erityissuosiossa, kirjoittaa turistipappi Veli-Pekka Toiviainen.

Helvetin uusi tuleminen

Harva nykyajan pappi rohkenee saarnata helvetistä iankaikkisena kadotuksena. Satanismissa ja saatananpalvonnassa helvetin lieskat ja paholainen ovat kokeneet uuden tulemisen. Voikin kysyä, tekeekö kirkko virheen laimentamalla sanomaansa.

(Sana 29.6.2006)

Paljasta pintaa

Monilla nuorilla on paineita siitä, että heidän pitäisi olla seksikkäitä, haluttavia ja vielä kokeneitakin. Nuorten käyttäytyminen heijastaa heidän saamiaan malleja, kirjoittaa Hanna Salomäki. (SANA 15.6.2006)

Uskonto ajan ilmiönä

Kun mielipidekysely erottaa kirkon valtiosta, tapahtuuko todellisuudessa mitään? Kun kirkko palaa, emme anna periksi, vaan rakennamme uuden, toteaa kirkkoherra Lasse Vahtola. (Sana 8.6.2006)

Kirkkouskovainen Nurmes

Sanan Savipäivien isäntäkaupunki Nurmes sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Dosentti Kyllikki Tiensuu selvittää, millainen on Nurmeksen hengellinen kartta. (Sana 1.6.2006)

Rakasta lapselle vahvat juuret ja siivet

Äidit ja isät tarvitsevat asiallista tietoa siitä, miten tärkeää on turvata lapsensa perustarpeet: ravinto, lepo ja tunnekohtaamiset. Tiedon ei pitäisi kuitenkaan syyllistää vaan kannustaa, Marjo Kankkonen kirjoittaa. (Puheenvuoro 25.5.2006)

Ikärajojen moraali

Elokuvien ja tietokonepelien ikärajoista puhutaan paljon, mutta enää niitä ei ymmärretä moraalisiksi kannanotoiksi. Sitäkin ne kuitenkin ovat, sillä ikärajojen asettamisessa on kysymys lasten suojelemisesta, ja lasten suojeleminen jos mikä on moraalista toimintaa, Matti Paloheimo kirjoittaa. (18.5.2006)

Yhdessä saa aikaan enemmän

Missä kulkee kristittyjen yhteyden raja? Vai onko rajoja olemassakaan, pastori Jussi Miettinen pohtii. (Sana 11.5.2005)

Opiskelu on elämän rakentamisen aikaa

Entistä suurempi osa suomalaisista opiskelee useiden vuosien ajan. Opiskeluaika on kasvun ja ammatillisen tietojen sekä taitojen hankkimisen aikaa. Samalla opiskelija rakentaa maailmankuvaansa, mutta mistä saada hyviä aineksia, Pentti Tepsa pohtii. (Sana 4.5.2006)

Verkossa asuu hyvä renki

Internet voi parhaimmillaan olla koko perheen yhteinen innostuksen ja oppimisen paikka, kirjoittaa Jouni Sipilä. (Sana 27.4.2006)

Globaali ekumenia etsii uusia teitä

Kansainvälisen ekumenian parhaat päivät ovat ohi ja sen on muututtava. Näin toteaa emerituspiispa Jonas Jonson. (Sana 20.4.2006)

Hyvinvointi-Suomen tahra

”Viimeaikainen tutkimus on vakuuttavasti osoittanut kasvua ja työllisyyttä tukevan talouspolitiikan hinnan. Tuloerot ovat kasvaneet. Kaiken kaikkiaan yhteiskunnallisen jakauman alapäässä olevan väestönosan putoaminen kyydistä on ilmeinen tosiasia. Tämä on hyvinvointi-Suomen tahra”, Stakesin ylijohtaja Matti Heikkilä kirjoittaa.

(Sana 6.4.2006)

Miten erilaista oppijaa tuetaan?

Rippikoulujen, isostoiminnan ja muun nuorisotyön tulisi olla kaikille avoin. Tämä ei ole mahdollista, jos osaan nuorista ei panosteta keskimääräistä enempää. Jos näin ei tehdä, kyseessä voi olla erilaisen nuoren syrjäyttämispäätös, Jouko Porkka kirjoittaa. (Sana 30.3.2006)

Hoitava jumalanpalvelus

Hoitava jumalanpalvelus on parhaimmillaan kuin sielunhoidollista ryhmäterapiaa, kirjoittaa Aija Paakkunainen. (Sana 23.3.2006)

Lapsella on oikeus olla lapsi

Kun tulisi puhua lapsen tarvitsemasta suojasta, puhutaankin siitä, kuinka paljon pahaa lapsi kestää vielä vaurioitumatta. Asia on kääntynyt aivan päälaelleen, professori Liisa Keltikangas-Järvinen kirjoittaa. (Sana 16.3.2006)

Lauletaanko virsiä tulevaisuudessakin?

Virrellä näyttäisi menevän tällä hetkellä melko mukavasti. Entä tulevaisuudessa? Nykytilanteen voi nähdä kehittyvän ainakin kahdella tavalla, arvioi musiikkisihteeri Ulla Tuovinen.

Keitä ovat kveekarit

Kveekarit on kristinuskon yksinkertaistettu muoto, kirjoittaa Antti Alhonsaari.

Ihmisruumis on pyhä

”On korkea aika päästä eroon laajasta vakuuttuneisuudesta, että kristillisten kirkkojen mielestä seksi on syntiä”, teologian tohtori Pauliina Kainulainen kirjoittaa.

Kirkkojen Maailmanneuvosto rakentaa uusia suhteita

Brasiliassa 14.-23.2.2006 pidettävän Kirkkojen Maailmanneuvoston (KMN) yleiskokouksen alla se on tehnyt paljon työtä syventääkseen suhteita niihin kristillisiin kirkkoihin ja herätysliikkeisiin, jotka ovat pysytelleet virallisen ekumeenisen liikkeen ulkopuolella. Mukaan on kutsuttu paljon evankelikaalisia ja helluntailaisia, kirjoittaa teologian tohtori Veli-Matti Kärkkäinen.

Reilu peli on kaiken pohja

”Urheiluseurojen lapsille ja nuorille asettavat eettiset kasvatustavoitteet eivät voi toteutua, jos seurat ja liitot itse samanaikaisesti toimivat vastoin omia periaatteitaan”, kirjoittaa kisapappina pitkään toiminut Göran Hellberg.

Onko kristillisyydellä enää sijaa kansanopistoissa?

Kysymys kristillisyyden ja kansanopiston välisestä suhteesta on säilynyt ajankohtaisena läpi Suomen kansanopistoliikkeen historian, kirjoittaa Ilkka Hjerppe. (Sana 2.2.2006)

Vuoden kristillinen mediateko

Kristillinen Medialiitto (KML) jakoi Vuoden kristillinen mediateko -palkinnon Paavon päivänä 25.1.2006, joka on apostoli Paavalin kääntymyksen muistopäivä. Paavali on yksi kristikunnan tehokkaimmista ja monipuolisimmista viestijöistä, Thorleif Johansson kirjoittaa. (Sana 26.1.2006)

Ihmisarvo vanhuksellekin

Vanhusten yksinäisyys ja turvaton asema Suomessa herättää kysymään, mihin ihmisen arvo perustuu. Onko ihmisellä nykyään jo ”parasta ennen” -leimaus, viimeinen käyttöpäivä, Kalle Kuusimäki pohtii. (Sana 19.1.2006)

On pitäydyttävä perusasioissa

Maailmankuvaamme leimaa pikemminkin henkisyys kuin hengellisyys, moniarvoisuuden hahmottomuus enemmän kuin selkeys. Miten siis suunnistaa vuonna 2006? Seuraavassa joitakin vuoden 2005 aikana mieleen jääneitä näkökulmia.

Lasten opetettavana

Voisi ensin ajatella, että työni on mahdollisimman kaukana lasten maailmasta. Ruoka-apua viedään kyliin, joissa aikuistenkin on vaikea selvitä, ja joissa nälkä on voittanut jo monia, Antti Pentikäinen kirjoittaa. (Sana 22.12.2005)

Fantasiakirjallisuus ei tartuta taikuutta

Fantasiakirjallisuus liikkuu velhojen ja taikasauvojen maailmassa. Altistaako se lukijansa uusnoituudelle? Toimittaja Esko Miettisen mielestä ei.

Ylioptimistinen ihmiskäsitys voi vääristää kasvatusta

Yhteiskuntajärjestelmien ja instituutioiden ongelmat juontuvat paljolti ylioptimistisesta ihmiskäsityksestä. Edistyksellisiltä kuulostavat näkemykset saattavat olla ilmausta epärealistisesta todellisuuskäsityksestä. Kauniin retoriikan varjolla ihmiset voivat tietämättään antaa pahuudelle enemmän liikkumavaraa, koska väärinkäytösten vaaroja ei tiedosteta, kirjoittaa professori Tapio Puolimatka.

Nälkäiset nuoret

Sata vuotta sitten näettiin nälkää siksi, ettei ollut ruokaa. Nykyisin yhä useammat nuoret näkevät henkistä nälkää, kirjoittaa Eija Kallinen.

Jeesus – tie vai tao?

Moni radikaalia ajattelua edustava teologi kirkossamme kyseenalaistaa lähetystyön tarpeellisuuden. Mistä tällainen ajattelu nousee, teologian tohtori Timo Eskola pohtii.

Millaiseen aamuun lapsi herää?

Lapsen oikeutta turvaan, rakkauteen ja hoivaan ei eletä todeksi läheskään kaikissa suomalaisissa perheissä. Kaikki vanhemmat eivät jaksa tai osaa luoda rakastavaa kotia. Miten voisimme auttaa heitä kasvatustehtävässään, Marjo Kankkonen kirjoittaa.

Helluntaiherätyksen kehitys liikkeestä kirkkokunnaksi

Helluntaiherätyksen sisällä tapahtunut järjestäytymisprosessi osoittaa, että herätysliikkeessä voi tapahtua järjestäytymistä, vaikka siitä muodollisesti olisikin pidättäydytty. Helluntaikirkoksi muotoutuminen on prosessi, joka jatkuu vielä pitkään, toteaa seurakuntaneuvos Valtter Luoto.

Juhla pirun vai pyhien muistolle?

Amerikkalainen halloween-humu on alkanut yhä voimakkaammin sekoittua pyhäinpäivän viettoon Suomessa. Kumpi perinne lopulta voittaa, kristillinen vai pakanallinen, Hannu Nyman pohtii. (Sana 3.11.2005)

Seurakuntien työntekijät muutosten mylläkässä

Hiljaisen tiedon siirtäminen on myös seurakunnissa ajankohtainen asia, kirjoittaa Vuokko Laaksonen. (Sana 27.10.2005)

Kolhuja ja suojaavia tekijöitä

Ihminen kohtaa elämässään väistämättä tilanteita, jotka eivät ole toivottuja ja tervetulleita – tilanteita jotka voivat johtaa henkisten voimavarojen ehtymiseen ja lisätä fyysisen tai psyykkisen sairastumisen riskiä. Se miten voimakkaasti nämä vaikuttavat ihmisen terveydentilaan, riippuu monista tekijöistä – kuten mahdollisista suojatekijöistä, Katariina Korkeila kirjoittaa. (Sana 20.10.2005)

Anna anteeksi - pääset vapaaksi

”Unohtaminen, selittely, itsensä syyllistäminen ja kärsimään tyytyminen, saati kostaminen eivät tuo vapautusta koetusta vääryydestä. Anteeksiantaminen sen sijaan tuo, vaikka se saattaa olla pitkä prosessi, jossa yhä uudelleen on palattava jo tehtyyn valintaan antaa anteeksi tunteiden ja joskus myös muiden ihmisten vastaväitteistä huolimatta”, teologi Anna-Liisa Valtavaara kirjoittaa. (Sana 13.10.2005)

Teknologian uskonpuhdistus

Kirkon kasvatustyöllä on vastuunsa teknologian pelisääntöjen luomisessa. Kirkon tehtävä on myös varjella tekniikasta vapaita vyöhykkeitä, kirjoittaa piispa Mikko Heikka.

Viisaus palauttaa yhteenkuuluvuuden tajun

Meillä on tietoa, mutta tieto ei saa paljonkaan aikaan, mikään olennainen ei muutu elämäntavassamme. Tämä herättää kysymyksen tietomme laadusta. Konemainen tieto ei edusta vielä viisasta elämää, kirjoittaa Pauliina Kainulainen. (SANA 29.9.2005)

Onko köyhyys nälkää vai sortoa?

Elokuun lopussa Suomessa keskusteltiin innokkaimmin kuin vuosiin köyhyydestä. Kyse oli budjettiriihessä sovitusta köyhyyspaketista. Sen tuloksena parannettiin köyhille suunnattuja tulonsiirtoja noin 90 miljoonalla eurolla. Poistuuko köyhyys näillä toimilla? kyselee diakoniajohtaja Heikki Hiilamo. (Sana 22.9.2005)

Kuurosokealla on oikeus osallistua

Oikeus kommunikaatioon on sosiaalinen perusoikeus. Oikeus tulla kuulluksi edellyttää, että ihminen voi käyttää omaa kommunikointimenetelmäänsä ja saa tarvittaessa mahdollisuuden toimiviin tulkkipalveluihin, kirjoittaa Tuija Leinonen. (Sana 15.9.2005)

Tunnustan eläneeni

”Ruumiillisen työn tekijä, rakentaja tai maamies voi vilkaista kouriaan, jotka todistavat eletystä elämästä. Henkisen ja hengellisen työntekijä voi peilata pettymyksiään ja kokemiaan kolhuja ja todeta saman”, Teemu Kakkuri kirjoittaa. (Sana 8.9.2005)

Vaitiolo on sielunhoidon kivijalka

Sielunhoidon kulmakivi on luottamus. Vaitiolo kuitenkin liian usein murenee. Paitsi viranhaltija myös seurakuntalainen voi toimia sielunhoitajana ja ottaa ripin vastaan. Myös vapaaehtoiset tarvitsevat tähän tukea ja ammatillista työnohjaajaa, jolle voivat purkaa mieltään, Heikki Palmu kirjoittaa. (Sana 1.9.2005)

Nuoret haastavat kirkon muuttumaan

”Tuntuu siltä, että olemme ajautuneet tilanteeseen missä tuhansien ja taas tuhansien positiivisesti vihaisten nuorten joukko saarnaa rockin ja elämisen helvetin keskeltä lakia ja evankeliumia, samalla kun kirkko etsii virallista linjaa milloin mihinkin kysymykseen. Tätä ei voi laittaa pelkästään nuoruuden ehdottomuuden tiliin, vaan viesti on selvä ja kirkon olisi se kuultava: tarvitaan muutosta”, Tero Huvi kirjoittaa. (SANA 25.8.2005)

Käteni käytössäsi

Usein jo koulusta alkaa se elämänmittainen harha, ettei minusta ole mihinkään, kirjoittaa keramiikkataiteilija Risto Juhani. (SANA 18.8.2005)

Musiikin monet kasvot

Hengellisen musiikin kentässä syntyy uutta. Ehkä sisältö muuttuu uudelleen raameja tärkeämmäksi, kirjoittaa Harri Helenius. (SANA 11.8.2005)

Terve sielu vireässä ruumiissa

Tasapainoiseen elämään kuuluu liikunta. Ruumiin kunnosta huolehtiminen auttaa myös henkiseen tasapainoon, mutta hyvällä kunnolla ei ratkaista ikuisuusasioita, toteaa julistustyöntekijä Kari Salo Ikaalisista. (SANA 28.7.2005)

Hengen hedelmä on rakkaus, ilo…

Suomi löytyy maailmantilastojen kärkisijoilta tiedon, taidon ja rahan mittareilla mitattuna. Mistä kuitenkin liian monien paha olo ja yhteiskunnallisen kahtiajaon yhä kiivaampi tahti? Missä piilee ihmisten ilo, Helinä Siikala kysyy. (SANA 21.7.2005)

Nuoret aivot ja alkoholi

Suomalaisnuorten humalajuominen on maailmanennätystasoa. Jotain on tehtävä alkoholihaittojen vähentämiseksi, vaatii terveyskeskuslääkäri Pekka Reinikainen ja ehdottaa alkoholin anniskelun ikärajan nostamista 20 vuoteen ja keskiolueen laimentamista 3,5 prosenttiin. (SANA 14.7.2005)

Kristitty ja luonto

Tiedemiesten mukaan ihmiskunta voi enää kauan jatkaa elämistä nykyiseen tapaan. Ilmaston lämpeneminen ei enää ole mikään turha pelote. Kristittyinä meidän on tehtävä parannus saastuttamisesta ja ympäristön tuhoamisesta, dosentti Lennart Saari kirjoittaa. (SANA 7.7.2005)

Kristinusko tuli Suomeen yli 850 vuotta sitten

Piispa Henrikin historiallisuus ja piispuus ovat kyseenalaisia. Onko sitten huijausta puhua kristinuskon Suomeen saapumisen 850-vuotisjuhlista? Suomessahan oli jo 1100-luvun alussa kristittyjä. Historioitsija Ville Vuolannon mielestä tänä vuonna muistetaan kristinuskoa ilmiönä, ei tiettyä päivämäärää. (SANA 23.6.2005)

Lähetystyö on kirkon perustehtävä

Kirkon laajan lähetystehtävän kehittämiseksi voitaisiin perustaa ”lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osasto”, ehdottaa lähetysteologi Timo Vasko.

Elämän kultainen sääntö

Niin sosiaali- kuin terveydenhuoltommekin ovat epäonnistuneet mielestäni kaikkein tärkeimmässä: köyhien auttamisessa. Meidän köyhämme ovat köyhempiä kuin muiden Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan maiden köyhät, Antti Lemmetyinen kirjoittaa.

Onko saarnasta dialogiksi?

Tuttu suomalainen tuppisuu ei ole kadonnut minnekään kirkosta ja koulusta. Niissä puhuja puhuu ja kuulija vaikenee, kirjoittaa fil.tri Inkeri Leiber. (SANA 26.5.2005)

Miten arki inspiroi?

Arjessa inspiroituminen on yksi hyvinvoinnin lähtökohta. Se saa elämän näyttäytymään merkityksellisenä ja antaa energiaa, Mertzi Bergman kirjoittaa. (SANA 19.5.2005)

Helluntain kielet yhdistävät ja jakavat

Pian sata vuotta sitten syntynyt Azusa-kadun kirkko oli ensimmäinen helluntaikirkko. Se muistuttaa meitä alkuperäisestä helluntain sanomasta, yhteydestä, kirjoittaa professori Veli-Matti Kärkkäinen. (SANA 12.5.2005)

Ammattikorkeakouluihin tulossa ylempi tutkinto

Eduskunnan käsittelyssä on lakiesitys ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittämiseksi. Uusi tutkinto tuottaa esityksen mukaan ylempään korkeakoulututkintoon rinnastettavan kelpoisuuden. Se avaa myös kirkon alalla aivan uusia koulutusmahdollisuuksia, Pirjo Hakala kirjoittaa. (SANA 5.5.2005)

Kristillisen verkkoviestinnän tulee täyttää elämän perustarpeet

Uudet viestintäratkaisut markkinoidaan tekniikkavetoisesti. Tekniikka ei ole kuitenkaan irrallaan ihmisen muusta elämästä, kirjoittaa Thorleif Johansson. (SANA 28.4.205)

Pyhyys muuttaa muotoaan

Pyhyyden kokemus näyttää kuuluvan ihmisen perustarpeisiin. Mutta mitä nykysuomalainen ymmärtää pyhyydellä, filosofi Eero Ojanen pohtii. (SANA 21.4.2005)

Pudota tai putoat, siinäkö nykyajan kasvatusoppi?

Natsismi on varoittava esimerkki siitä, mihin lasten irrottaminen vanhempien välittämien arvojen siirtämisestä voi pahimmillaan johtaa, dosentti Sari Näre muistuttaa. (SANA 14.4.2005)

Eriseuraisuus ennen ja nyt

Kirkossa kiistoilla on erikoinen taipumus säilyä kauan ja koskettaa tunneherkkiä alueita, kirjoittaa Martti Issakainen. (SANA 7.4.2005)

Monissa maissa usko vie ihmisoikeudet

Maailman ihmisten enemmistöllä ei ole täysiä ihmisoikeuksia, ja sadan miljoonan kristityn ihmisoikeuksia rajoitetaan uskon takia. (SANA 24.3.2005)

Luonnontunne korostuu Runebergin virsissä

Virsiensä kautta kansallisrunoilija Runeberg on antanut muotoa suomalaiselle kristillisyydelle, jossa korostuvat luonnontunne ja isänmaallisuus, kirjoittaa dosentti Osmo Pekonen.

Toistensa haastajat

Helluntaiherätys ja luterilainen kirkko ovat Suomessa kumpikin vaikuttaneet toistensa opillisiin korostuksiin. Helluntaiherätys on saanut vaikutteita luterilaisesta vanhurskauttamisopista. Luterilainen kirkko puolestaan on joutunut tarkastelemaan uudelleen opetustaan Pyhästä Hengestä.

Työelämä ja ihmisiksi olemisen taito

Kirkon töissä olevat näkevät tai kokevat työpaikkakiusaamista muita aloja enemmän ja pelko vakavasta työuupumuksesta on yleinen, Ritva Rasila kirjoittaa.

Papiston rooli Suomen sisällisodassa on vielä osin tutkimatta

Pahin aukko on paikallisseurakuntien pappien asenteiden ja toiminnan selvittämisessä. Voidaan perustellusti väittää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon olleen sisällissodan osapuolista valkoisten kirkko. Kirkon papit osallistuivat muun muassa valkoisen armeijan sotilassielunhoitoon. Piispat ja papit antoivat tukensa valkoisen Suomen tavoitteille.

(Sana 6.11.2008)