70-vuotias Kalevi Lehtinen: Tarvitaan radikaalia hengellistä uudistusta

Vuodet eivät ole hidastaneet 30 vuotta Saksassa asunutta "lentolehtistä". Kalevi Lehtisen kalenteri on edelleenkin buukattu täyteen parin vuoden päähän. Suurin osa hänen ja hänen vaimonsa Leena Lehtisen ajasta kuluu edelleen matkoilla ympäri maailmaa.

– Joku tiedusteli, koska aion oikein jäädä eläkkeelle. Kysyin häneltä, että mitä se tarkoittaa. No, että saa tehdä sitä, mitä haluaa. Minä vastasin, että silloinhan minä olen ollut eläkkeellä jo 18 vuotta, Kalevi Lehtinen hymyilee poikamaisen ilkikurista hymyään.

Tuli palaa
edelleen

Kalevi Lehtisen silmissä palaa yhä sama tuli joka teki vaikutuksen, kun haastattelin häntä ensimmäisen kerran yli 20 vuotta sitten. Mutta hänen sanomansa on entisestään pelkistynyt, ja hän puhuu entistä suorempia sanoja. Kalella on kirkas missio, jonka hän haluaa toteuttaa hinnalla millä hyvänsä.

70-vuotispäivänään Kalevi Lehtisen näky on haastaa jokainen kristitty toimimaan evankelistana. Hän haluaa vetää varsinkin nuoret mukaan iloisen uutisen verkostoon kertomaan kavereilleen Jeesuksesta.

Kale on maratoonari, joka on juossut evankelistanakin jo pitkän juoksun. Loppusuoran auetessa hän kiihdyttää vauhtia. Hän tietää, että nyt jos koskaan Suomessa ja Euroopassa tarvitaan evankelistoja.

– Nyt eivät enää riitä kokoussarjaevankelistat. Jokaisen kristityn on otettava vastuu omasta tontistaan ja kerrottava evankeliumi lähellään oleville. Vain sillä tavalla lähetyskäsky voidaan täyttää tämän sukupolven aikana, Kalevi Lehtinen puhuu jokaista sanaansa painottaen.

Hän tarkentaa, että evankelioiminen on vapautettava kokouksista. Yleisen pappeuden perusteella kaikki kristityt ovat täystoimisia evankelistoja. Eivät vain he, jotka saavat siitä palkkaa.

Näky Iloisen uutisen verkostosta kirkastui Lehtiselle E4-evankelioimiskongressin myötä.

– Jos varustetaan 100 000 kristittyä kertomaan evankeliumi kerran viikossa yhdelle ihmiselle, jokainen suomalainen saisi kuulla evankeliumin henkilökohtaisesti kerran vuodessa. Tässä työssä kaikki kirkot ovat samalla puolella yhteisessä rintamassa.

Eurooppa
uhattuna

Kalevi Lehtinen vakavoituu.

– Kristinusko ei ole ollut Euroopassa koskaan niin uhattuna kuin nyt. Alkuseurakunta joutui kestämään vainot, mutta silloin ihmiset tiesivät, mihin he uskoivat. Toinen uhan aika oli islamin hyökkäys Eurooppaan. Se voitettiin, kun voimana oli yhteinen yhdistävä usko.

– Viimeksi kuluneiden 200 vuoden aikana kristinusko on ohentunut. Nyt kun islam vyöryy uudestaan Eurooppaan, täällä pyydetään anteeksi, ettemme vain loukkaisi muita uskontoja, Kalevi Lehtinen hämmästelee.

Hän sanoo, ettei alkuseurakunnan aikana olisi pystytty kuvittelemaan tällaista tilannetta. Muihin uskontoihin ei suhtauduttu siten, että olisi tehtävä niille tasapuolisesti tilaa. Alkuseurakunta tiedosti kirkkaasti, että ihminen joutuu kadotukseen ilman Jumalaa ja Jeesus on ainoa tie pelastukseen.

Nyt kirkoista on tullut byrokraattisia instituutioita, joissa evankeliumista tingitään. Lehtisen mukaan kristinuskon on radikalisoiduttava uudelleen. Nykyisellä väljähtyneellä mallilla se menehtyy.

– Kristinusko on romahtamassa kuin kommunismi 15 vuotta sitten. Kirkot pelaavat aikaa. Puhutaan virkakysymyksestä ja naispappeudesta kuin ne olisivat perustavia kysymyksiä. Identiteetti katoaa ja instituutio säilyy. Jos joku poliittinen puolue toimisi samalla institutionaalisuudella kuin luterilainen kirkko, kuinka paljon ääniä se saisi, Lehtinen kysyy.

Hän viittaa latinalaisessa Amerikassa lähetystyöntekijänä toimineeseen Kenneth E. Strackeniin, joka tutki 60-luvulla sosiologisesti kristillisen kirkon, Jehovan todistajien ja kommunistien leviämisen dynamiikkaa.

– Stracken totesi, että minkä tahansa liikkeen leviäminen on suoraan verrannollinen sen kykyyn lähettää koko jäsenistönsä levittämään liikkeen sanomaa.

– Alkuseurakunnassa tämä toteutui. Muutos ihmisten elämässä oli niin raju, etteivät he kyenneet olemaan siitä hiljaa. Nyt on toisin, ainakin suurissa kirkkokunnissa. Rakenteet eivät ole valloittavia vaan säilyttäviä.

Herätysten
perintö

Kalevi Lehtisen mukaan Suomessa on protestanttisten herätysliikkeiden perintöä enemmän kuin missään muualla maailmassa.

– Se on suuri siunaus. Se on vaikuttanut koko mielikuvaamme kristillisyydestä. Mielikuvissamme ei ole vain mielikuvaa tyhjistä kirkoista, vaan myös suurista hengellisistä kesäjuhlista, jotka mediakin noteeraa. Mutta toisaalta sen vuoksi meillä ei huomata kristillisyyden kriisiä, yleisuskonnollisuutta ja leviävää pakanallisuutta.

Lehtinen sanoo, että Euroopassa herätyksen viitekehys on hävinnyt. Saksankielisessä Euroopassa ja Ranskassa papitkaan eivät ymmärrä, mitä se on. Onko se vaarallista vai jotain hyvää? Toisaalta Englannissa on syntynyt uusia kristillisiä liikkeitä, jotka leviävät voimakkaasti, kuten Alfa-kurssit. Samanlaisia uusia alkuja on muuallakin.

– Helluntailaisuus on 1900-luvun suurin herätysliike, ja sillä on satoja tuhansia jäseniä. Myös katolisessa kirkossa on syntynyt 80-luvulta lähtien evankelioivia liikkeitä. Kolme viimeistä paavia ovat nähneet evankelioimisen merkityksen. Johannes Paavali II:lla oli kaksi korostusta: nuoriso ja lähetys. Syntyi maailman nuorten päivät, jotka keräävät yli miljoona osanottajaa. Hänen aikanaan katolisten määrä maailmassa kasvoi 800 miljoonasta lähes1,2 miljardiin. Samaan aikaan uskonpuhdistuksen ajan protestanttisten kirkkokuntien jäsenmäärä on pysähtynyt tai laskenut.

Lehtinen tuntee katolista kirkkoa ja sen sisällä olevia herätysliikkeitä, joilla on virallinen asema kirkossa.

– Myös karismaattisella liikkeellä on katolisessa kirkossa virallinen asema, jopa oma kardinaali. Katoliset ovatkin karismaattisen liikkeen arvostamisessa paljon pidemmällä kuin me protestantit.

– Katolisella kirkolla on myös satoja evankelioimisen kouluja ympäri maailmaa. Kun olimme kouluttamassa namibialaisia pappeja, he totesivat, että katolinen kirkko leviää, koska sillä on niin hyvä evankelioimisen koulutus.

Lehtinen korostaakin, että nykyisessä maailmantilanteessa katolinen kirkko ei ole protestanttisen kirkon vihollinen vaan yhteistyökumppani evankelioimistyössä.

– Meidän ei tarvitse olla yhtä mieltä kaikesta, mutta olemme yhteisellä asialla.

Todellinen
muutos

Lehtinen toteaa, että kirkkokunnille näkymät ovat synkät, mutta kristillisyydelle hyvät.

– Valoisaa on se, että on olemassa kristittyjen uskollisten joukko, joka valloittaa. Maailman nopeimmin kasvava uskonto ei suinkaan ole islam vaan evankelinen kristillisyys.

Suomen ja Euroopan herättämiseksi tarvitaan kuitenkin hengellistä uudistusta, jossa Jeesuksesta tulee ainoa merkityksellinen tosiasia elämässä.

– Kyse ei ole vain ajatusten radikalisoitumisesta, vaan Pyhän Hengen toiminnalle avautumisesta. Olennaista on, että meidän elämämme muuttuu ja voimme alkuseurakunnan tapaan sanoa sydämestämme: Jeesus Kristus on Herra.

– Minulla on kaksi unelmaa, joiden haluaisin nähdä toteutuvan. Rukoilen, että saisin ennen kuolemaani nähdä koko maailman evankelioituna, ja että kaikki Jumalan lapset voisivat syödä samassa pöydässä, Kalevi Lehtinen sanoo.

Teksti Jussi Mursula

Kuvat Pekka Kaskinen