Me saimme Kirjan. Juuri tuo Kirja ja sen sanoma synnyttivät Euroopan.
Torstai 17. toukokuuta. Nimipäivää viettää Maila, Maili, Mailis, Rebekka, Rebecka, Hagar

Evankelista Eliina Heinosen vauhti kiihtyy eläkkeellä


Eliina Heinosen henkilökohtainen aviomies ja hovikuljettaja Taisto Tasi Heinonen on huomannut, ettei eläkkeelle jääminen ole vaikuttanut evankelistan kyydin tarpeeseen ainakaan sitä vähentävästi.

Evankelista Eliina Heinonen jäi eläkkeelle maaliskuun alussa. Julistajan vauhtia ja evankeliumin kertomisen paloa eläkkeelle jääminen ei ole kuitenkaan sammuttanut, päinvastoin. Siitä kertovat vuosien tauon jälkeen porkkanan punaisiksi käherretyt hiuksetkin. (SANA 26.5.2005)



Savolaisevankelista Eliina Heinosen kanssa kannattaa sopia muutamista pelisäännöistä ennen haastattelun alkua.

 

Tällä kerralla sovitaan muun muassa siitä, että haastattelu tehdään suomeksi eikä savoksi. Heinoska lupaa myös, etteivät vastaukset kysymyksiin ole liian pitkiä, eivätkä varsinkaan moneen suuntaan rönsyileviä.

 

Sitä savolaisevankelista pitää kuitenkin itsestään selvänä, että vastuu jää tässäkin tilanteessa kuulijalle.

 

– Niinhän se on evankeliumin julistuksessakin. Julistetaan Jumalan sanaa millä kielellä tahansa, vastuu sen vastaanottamisesta on aina kuulijalla.

 

Kuopiossa asuva Eliina Heinonen on kääntänyt Kansan Raamattuseuran evankelistana Raamattua savonkielelle jo yli kaksikymmentä vuotta. Sairaanhoitajan koulutuksen saanut sielujen hoitaja tuli alkuvuosina tunnetuksi kirkkaanpunaisesta huulipunastaan, suurista korvakoruistaan ja umpikähärästä hiuspehkostaan.

 

– Muutama vuosi meni välillä vähän suoremmilla hiuksilla, mutta eläkkeelle jäätyäni täräytin päähäni taas kunnon käkkärät.

 

Heinoskasta ei ole koskaan ollut hengelliseksi harmaavarpuseksi, ei puheissaan eikä ulkoisessa olemuksessaan, joka hänen omien sanojensa mukaan on taas laajentunut entisestään. Hän on aina jaksanut vääntää vitsiä ylipainostaan ja siitä, miten laihduttamalla kadonneet kilot ovat ennemmin tai myöhemmin tulleet kiltisti takaisin kotiin.

 

– Kiloissa mitaten näytän vain kasvavan, mutta Hengessä haluan pienentyä, että Jeesus kasvaisi minussa. Toivon aina vain hartaammin sitä, että julistuksessani olisi yhä enemmän sanoja Herralta ja yhä vähemmän sanoja rouvalta.

 

Ärsyttävän pirteä eläkeläinen

 

Eliina Heinonen jäi eläkkeelle maaliskuun alussa 63-  vuotiaana.

 

– Lääkäreitten mukaan minulla on vaikeita sairauksia yhtä paljon kuin yleensä yli 80-  vuotiailla. Olen jo pitkään joutunut syömään monenlaisia lääkkeitä, jotka ovat osittain sotkeneet toistensa vaikutuksia. Alkuvuodesta lääkärit lopulta löysivät minulle sopivan lääkityksen.

 

Sen seurauksena eläkeläinen on tuntenut olevansa paremmassa kunnossa kuin moniin vuosiin.

 

– Heinosen mukaan minusta tuli jopa ärsyttävän pirteä, Eliina viittaa aviopuolisoonsa ja henkilökohtaiseen hovikuljettajaansa Taisto ”Tasi” Heinoseen.

 

– Sairauksien jäädessä taka-  alalle Eliina on taas hehkunut entiseen malliin, Tasi muotoilee.

 

Eliina Heinonen ei ole halunnut eläkkeelle jäätyään ryhtyä evankeliumin julistamisen yksityisyrittäjäksi. Hänelle on tärkeää, että hänellä on edelleen lähettäjäpiiri Kansan Raamattuseurassa.

 

– En pysty hoitamaan työtäni ilman lähettäjieni tukea. Enkä puhu nyt taloudellisesta tuesta, vaan rukoustuesta. Ilmarinen kyllä hoitaa eläkkeeni maksamisen, mutta yhtiössä ei ole sitouduttu rukoilemaan työni puolesta.

 

Eliina pitää Jumalan ihmeenä sitä, että hän on nyt eläkkeelle siirryttyään näin hyvässä työkunnossa. Hän on kuullut joidenkin jo luulleen, että savolaisevankelistan iäni olisi sairauksien seurauksena lopullisesti hilejentynnä.

 

– Niin kauan pysyn hengissä ja Herran työssä, kunnes minulle annettu urakka on saatu valmiiksi. Jokaisella on oma urakkansa, Jumalan tarkasti mitoittama.

 

Evankelistan urakka on kesken

 

Näyttää vahvasti siltä, että Eliina Heinosen urakka on vielä pahasti kesken.

 

– Jumala on avaamassa minulle aivan uutta ovea. Olen jo muutaman vuoden ajan tuntenut sydämessäni, että Ilkka Puhakan ja minun pitäisi tehdä yhteistyötä. Ajatuksistani tietämättä Ilkalla on ollut samanlaisia mietteitä, Eliina paljastaa.

 

Kun Puhakka aikoinaan tuli Kansan Raamattuseuran työhön, Eliina ja hän löysivät heti väliltään sielujen sympatiaa. Läpi vuosien heidän ystävyyttään ovat sävyttäneet luottamus ja toisen arvostaminen ihmisenä ja työtoverina Jumalan käytössä.

 

Jokin aika sitten heidät oli kutsuttu julistajiksi Joensuussa järjestettyyn tapahtumaan. Sen aikana molemmat tunsivat Jumalan puhuvan heille yhteistyön jatkamisesta ja tiivistämisestä.

 

– Tuntui hyvältä olla yhdessä viemässä evankeliumia eteenpäin. Huomasimme täydentävämme toisiamme julistajina. Ilkka on viisas ja kirjoja lukenut julistaja, joka on perehtynyt syvästi Raamattuun. Hän osaa nostaa esiin Raamatun ajan suuria aarteita ja tarjoilla ne nykyajan ihmiselle. Minä taas olen yksinkertainen ihminen, joka saan julistaa yksinkertaista arjen evankeliumia ilman laajamittaisia teologisia tietoja ja perehtyneisyyttä Raamatun alkukieleen ja muihin hienouksiin. Ennen uskoontuloani olin yksinkertainen, sen jälkeen minusta tuli pyhä yksinkertaisuus.

 

– Joskus minua on arvosteltu siitä, että teen Jumalan armosta ja evankeliumista liian yksinkertaisen. Olen ollut valtavan mielissäni siitä, että minua on syytetty juuri yksinkertaisuudesta. Jos yksinkertaisuus saa aikaan evankeliumin vastaanottamisen, eikö se ole paljon parempi vaihtoehto kuin sellainen julistus, joka menee kuulijalta yli hilseen?

 

Kuulijoitten mukaan Heinoskan julistus on nyt eläkkeellä entistäkin kristuskeskeisempää.

 

– Ehkä se johtuu siitä, että tunnen Jumalan olevan niin lähellä minua. Raamatusta on tullut minulle peili, johon katsomalla näen hengellisen tilani yhä selvemmin. Lukiessani kysyn Jeesukselta, onko elämäni sopusoinnussa hänen tahtonsa kanssa.

 

Myös Puhakan puheissa Jeesus on aina keskipiste, vaikka julistajan omakin persoonallisuus näkyy ja kuuluu, ilman suuria korvakoruja ja kirkkaanpunaista huulipunaakin.

 

– Ilkka on omien sanojensa mukaan saanut minuun verrattuna kulkea koko elämänsä ajan kadun aurinkoista puolta. Hänen elämänmyönteisen ja räiskyvän julistuksensa juuret ovat varmasti juuri tuossa turvallisen elämän muokkaamassa maaperässä.

 

– Minulla taas syvyys puheisiini tulee, jos sitä on, raskaammista elämänkokemuksista, monista kriiseistä ja sairauksista. Jotenkin tuntuu, että Jumalan suunnitelmiin kuuluu nyt Ilkan ja minun kokemusten yhdistäminen. Kyselyjä seurakunnista on jo tullut, mutta lisääkin saa tulla, Eliina Heinonen lupaa.

 

Teksti ja kuva: Olli Karhi



Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin