Idols-Ilkan oppivuosi

Viime vuoden Idols-laulukilpailun voittaja Ilkka Jääskeläinen siristelee silmiään kirkkaassa kevätauringossa. Kello lähestyy jo puolta päivää, mutta Ilkan hiukset ovat vielä unesta pörrössä. Häntä itseään hieman harmittaa laulajan elämään liittyvä rutiinien puute, joka johtaa pitkään nukkumiseen.

 

– Kun olin Postissa töissä, oli pakko herätä aamulla aikaisin. Nyt en tahdo saada itseäni ajoissa ylös, hän myöntää.

 

Idoli-vuoden pyörityksessä Ilkka toteaa menettäneensä välillä otteen elämästä. Laulajanakin hän olisi kaivannut tiettyjä rutiineja, mutta sen sijaan päivät kuluvat epämääräisen sälän pyörittämisessä. Edes laulujen kirjoittaminen ei ole aina tuntunut ”oikealta työltä”. Lauluja, uusia kappaleita on kuitenkin syntynyt kuluneen vuoden aikana.

 

– Kasapäin, Ilkka naurahtaa.

 

Jotenkin Ilkan idoli-vuodesta on jäänyt sellainen fiilis, ettei kaikki mennytkään ihan putkeen. Tuliko hauskasta velikullasta vuodessa ”katkera tilittäjä”, kuten lehtijutuista voisi päätellä?

 

– En todellakaan ole katkera, Ilkka painottaa.

 

Julkisuudessa esitetyt katkeruusväitteet perustuvat viime kuukausien kirjoitteluun, joissa on pohdittu unohtuiko päätähti muiden Idols-finalistien taakse. Ilkasta ei tunnuttu olevan enää kiinnostuneita, ja lopulta myös levytyssopimus SonyBMG:llä purettiin.

 

– Olimme eri linjoilla uuden levyn suhteen. Irtisanominen tapahtui yhteisymmärryksessä, Ilkka kuittaa.

 

Idols-kisan aikana Ilkka nauroi ja pelleili. Yleisö ihastui veijarimaiseen hymyyn, joka pilkahtaa enää vain satunnaisesti. Ilkka myöntää, että lavalla ja tv:ssä hänellä on tietty rooli, mutta muuten hän osaa olla ihan tavallinen, vakavakin.

 

– Minun levylleni valittiin kappaleita, jotka ovat hitaita ja tekstimaailmaltaan vakavia, jopa ikäviä. Se on täysin ristiriidassa lavaesiintymiseni kanssa. Tuntuu ikävältä ensin hauskuuttaa yleisöä heittämällä läppää ja vitsailemalla, ja sen jälkeen esittää raskas balladi. Se on ristiriita, joka on vaivannut minua keikoilla koko ajan. Siksi esitän myös kevyempiä covereita.

 

Ilkka on pohtinut syytä levyn kappaleiden valintaan. Hänen mielestään viime vuonna liian moni Idols-laulaja sai levytyssopimuksen.

 

– Katri Ylanderista tehtiin pop-rock, Pete Seppälästä pop, joten minulle jäi pehmorooli, hän pohtii.

 

Floppi on
inhottava sana

 

Ilkka ei silti sano pettyneensä viime vuoden saavutuksiin. Keikkoja on ollut hänen mielestään sopivasti, pari viikossa. Hän on oppinut paljon musiikkibisneksestä ja elämästä yleensä. Edes levymyynti ei ollut hänelle pettymys, vaikka yli 14 500 levyn myynnistä puhuttaessa on käytetty reippaasti sanaa floppi.

 

– Floppi on inhottava sana. Tavalliselle artistille yli 14 000 levyn myyntiluku olisi huikea, mutta minua verrataan tietenkin aiempiin Idols-levyttäjiin. Myös musiikin lataaminen netistä on lisääntynyt viime aikoina rajusti, hän puolustautuu.

 

Viime vuonna Ilkka kieltäytyi levy-yhtiön tarjoamasta joululevysopimuksesta. Hänen olisi pitänyt levyttää joululevy aivan liian nopeaan tahtiin. Nyt hänellä on ollut aikaa hioa uutta materiaalia. Hän aikoo levyttää seuraavaksi reilusti veljensä Heikin kanssa, kuten hän todellisuudessa teki jo ensimmäiselläkin levyllään.

 

– Heikki laulaa yhdeksässä kappaleessa, mutta sitä ei moni edes tiedä, hän naurahtaa.

 

Uudet kappaleet ovat tyyliltään veljeksille sopivaa iloista pop-musiikkia. Jos vielä löytyisi uusi levy-yhtiökin.

 

– Olen kääntänyt elämässäni uuden lehden, Ilkka hymyilee.

 

Usko on minulle
kantava voima

 

Kaksosveljet Ilkka ja Heikki eivät esiinny julkisuudessa yhdessä ainakaan toistaiseksi. Haastatteluun Ilkka halusi tulla yksin, ilman veljeään. Tuntuu, että hän ei ihan luota veljensä rutiiniin haastattelutilanteessa.

 

– Olemme hyvin erilaisia luoteiltamme. Heikki puhuu enemmän, minä mietin tarkemmin mitä sanon.

 

Muuten taas Ilkka maalaa isolla pensselillä siinä missä Heikki on pikkutarkka ja pedantti. Tilanne aiheuttaa joskus tunteitten paloa.

 

– Kyllä meille tulee myös riitaa asioista. Toisaalta me täydennämme hyvin toisiamme, Ilkka pohtii.

 

Veljeksiltä kysyttäessä top10-asioita, siis niitä kymmentä tärkeintä elämässä, Ilkka sanoo tärkeimmäksi pyykinpesukoneen, kun taas Heikille kaikkein tärkein on Taivaan Isä.

 

– Tuo ehkä kertoo paljon meistä. Mutta eihän Jumala minun pyykkiäni pese, Ilkka nauraa.

 

Usko Jumalaan on ollut kuitenkin kantava voima niin Idols-vuonna kuin sitä ennenkin. Se on ehkä vaikuttanut myös siihen, että Ilkka ei ole missään vaiheessa kokenut itseään elämäntapa-artistiksi.

 

– Olen enemmän laulaja ja viihdyttäjä, kuin 24-tuntia vuorokaudessa muusikko ja artisti. Kristittynä en ole oppinut bilettämään enkä siis viihdy baareissa muuten kuin esiintymässä.

 

Ilkka on huomannut erottuvansa muista itseään musiikilla elättävistä nuorista ulkoisestikin. Pitkänhuiskea urheilijamies poikkeaa olemukseltaan rock-henkisistä kollegoistaan. Ennen laulajan uraa Ilkka poikkesi kahville huoltoaseman baareihin pitkillä pelimatkoillaan. Nyt keikkamatkojen huoltis-piipahduksilla hän kokee edelleen olevansa se sama urheilijapoika.

 

– En pukeudu mustiin vapaa-ajallani, ja olen ryhdiltänikin jotenkin erilainen kuin kollega-laulajat, hän analysoi.

 

Hyväksikäyttäjä
en ole

 

Muusikoiden elämään liittyy myös mielikuvia innokkaista faneista. Miespuoliset tähdet eivät aina kaihda tarttua tilaisuuteen, kun tytöt jakavat ihailuaan. Ilkalla on periaatteita tässäkin asiassa.

 

– En halua käyttää ketään hyväksi. Pyrin pitämään kiinni tästä periaatteestani, hän sanoo ujosti.

 

Ilkka on vaiennut julkisuudessa rakkausasioistaan, vaikka rakkauttakin on matkan varrella ollut.

 

– Olen 27-vuotias. Olisihan se ihme, jos en olisi elämäni aikana rakastunut.

 

Nuori mies on joutunut pohtimaan syvällisesti rakkauden intiimiä puolta: miten suhtautua esiaviollisiin suhteisiin tai avoliittoon.

 

– Esiaviollinen sekstailu on jokaisen oma asia, mutta varmaa on, että liian monesta kumppanista seuraa jonkinlaista harmia. Ainakin suhteen päätyttyä. Jos oikein kovasti rakkaus kolahtaa, joudun taiteilemaan asian kanssa. Saa nähdä kuinka tiukka olen avoliiton suhteen, ehkä taivun nykytrendiin, Ilkka pohtii.

 

Avioliitto on Ilkalle tärkeä asia. Heikki-veli on jo purjehtinut avioliiton satamaan.

 

– Elän ehkä liian vahvasti tätä hetkeä. Tavoitteena on kuitenkin avioitua 40-vuotiaaksi mennessä. Etten sitten ysikymppisenä huomaa olevani sinkku.

 

Ilkka väläyttää tutun hymyn.

 

Käännän
toisenkin posken

 

Ilkka on katsonut tämän vuoden Idols-touhua hämillään, kun hevituulet ovat puhaltaneet euroviisu-Lordin vanavedessä. Hän oli mukana finaalissa, mutta yllättäen Ilkka huomasi katsovansa kilpailua tunteettomana. Hän ei osannut samastua kilpailijoihin, vaikka oli itse vain vuosi sitten samassa tilanteessa kuin Ari Koivunen ja Anna Abreu nyt.

 

– Menin jopa takahuoneeseen fiilistelemään, mutta en tuntenut oikein mitään. Yleisössä Katri Ylander jännitti aidosti vieressäni. Kun Ari voitti, hymyilin kuitenkin ihan vilpittömästi, Ilkka sanoo.

 

Ari tuli kisan aikana tunnetuksi räväköistä kommenteistaan, joista myös Ilkka sai osansa. Arin mielestä Ilkka on mitätön laulaja ja idoli. Tämä siksi, että Ilkka toimi kilpailussa myös kommentaattorina, joka pohti kilpailijoiden vahvuuksia ja heikkouksia. Sittemmin Ari on kuitannut puheensa puhtaasti huumoriksi. Ilkka ei ole tästä lainkaan vakuuttunut.

 

– Sisareni tapasi Arin kaupungilla. Hän oli aluksi oikein ystävällinen, mutta kuultuaan että olemme sisaruksia, hän muuttui vakavaksi ja sanoi todellakin lyövänsä minua tavatessamme. Ei se ollut kuulemma huumoria.

 

Ilkka itse viljelee huumoria, kun hän pohtii mahdollista kohtaamista. Hän olisi valmis kääntämään toisenkin posken.

 

– Tosin Ari ei ylettyisi lyömään minua poskelle, Ilkka virnistää.

 

Idoli-vuosi on nyt takana, ja Ilkka on palannut takaisin Tampereelle. Helsingissä hän ei viihtynyt sittenkään niin hyvin kuin kotikaupungissaan.

 

– Olin siellä illat yksin, jos en ollut keikalla. Nyt voin taas harrastaa urheilua vaikka joka ilta. Pelaan lentopalloa ja jalkapalloa. Bändini on myös tamperelainen, Ilkka iloitsee.

 

Ihan kuin jotain olisi jäänyt sanomatta. Ilkka pohtii pitkään, ennen kuin sanoo varovaisesti.

 

– Joo. Onhan täällä myös eräs tärkeä henkilö, hän raottaa hieman sydäntään.

 

Teksti: Reija Kokkola

Kuvat: Jani Laukkanen