Lähimmäisenrakkaudesta kansalaishyve

 

Matti Helin ja Jaakko Löytty tutustuivat toisiinsa vuosia sitten yhteisten työprojektien merkeissä. Miesten välille syntyi kaveruus, kun Helin ryhtyi järjestämään Löytyn 30-vuotistaiteilijajuhlakonserttia kolme vuotta sitten.

 

Sana seurasi miesten keskustelua suomalaisen yhteiskunnan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.

 

Juttua riitti niin, että kahvi uhkasi välillä jäähtyä ja päivä päättyä. Mikä on suomalaisen yhteiskunnan henkinen tila ja tulevaisuus? Ketkä putoavat kyydistä ja ketkä hyötyvät?

 

Tieverkko
ja lääkärit

 

Suomalaisessa yhteiskunnassa on muusikon ja diakoniajohtajan mielestä paljon hyviä puolia.

 

Löytty: Suomessa asiat ovat aika hyvin järjestyksessä. Esimerkiksi terveydenhoitojärjestelmä toimii melko hyvin, vaikka siinä onkin aukkokohtia ja hoitotakuu on ainakin vielä lähinnä sana.

 

Helin: Suomalainen tasa-arvo on asia, josta voimme olla ylpeitä, vaikka naisilla on edelleen miehiä pienemmän palkat. Myös yleinen turvallisuus on hyvä, talojen ympärille ei tarvitse rakentaa rautalanka-aitoja.

 

Löytty: Senegalissa viettämäni vuodet ovat opettaneet arvostamaan myös liikennettä. Senegalissa liikenne on Suomeen verrattuna kaaosta, eivätkä liikennekuolemat ole harvinaisia. Tieverkko on niin huono, että esimerkiksi sairaalaan pääsy on usein toivotonta. Esimerkiksi malaria on Senegalissa pikkusairaus, eikä sen takia yleensä lähdetä pitkälle lääkärimatkalle.

 

Vanhukset ja
yksinäisyys

 

Helin: Suomalaisessa yhteiskunnassa elää edelleen ajatus huolenpidosta, vaikka se onkin murtumassa.

 

Löytty: Huolenpito on viety niin pitkälle, että esimerkiksi huonokuntoiset vanhukset ja sairaat ovat tavallisen arjen ulottumattomissa laitoksissa.

 

Helin: Toisaalta yhä useampi asuu yksin ja kärsii yksinäisyydestä. Esimerkiksi Tampereella on noin 30 000 ikäihmistä, joista joka kolmas tuntee ajoittaista yksinäisyyttä ja 5 prosenttia sanoo olevansa yksinäinen jatkuvasti.

 

Löytty: Yksinäisyyttä voisi verrata laillistettuun heitteillejättöön. Siihen ei auta yksi päätös, mutta syitä voi etsiä esimerkiksi nykyisestä kotikasvatuksesta, asenteista ja myös kirkon opetuksesta.

 

Helin: Luterilaisessa perusetiikassa on totuttu siihen, että yhteiskunta hoitaa yksinäiset. Tämä on yksi paikka, missä huolenpidon murtuminen näkyy ja joka kaipaisi kipeästi ihmisten asennemuutosta. Kenelläkään ei olisi kovin iso vaiva käydä silloin tällöin soittamassa vaikka naapurin ovikelloa ja piipahtaa kylään. Kyse on viime kädessä asenteesta, ei ihmisten kiireisestä elämänrytmistä.

 

Löytty: Muutos vaatii asenteiden tarkistamista. Suomalaiset elävät harhaluulossa, että meillä on paljon lähimmäisen rakkautta ja olemme auttavaisia.

 

Helin: Periaatteessa ehkä olemmekin, mutta se ei näy käytännössä.

 

Löytty: Viimeisimpien tutkimusten mukaan ajattelemme vain vähän toisia ihmisiä. Se kertoo paljon suomalaisten todellisista arvoista. Minä-kulttuuri on rantautunut tännekin.

 

Laman

sijaiskärsijät

 

Löytty: Tilastojen mukaan perhe on suomalaisten arvomaailman kärjessä yhdessä työn ja terveyden kanssa. Uutta on se, että perhe nousee ylitse muiden myös miesten arvojärjestyksessä.

 

Helin: Keskimääräisesti perheet haluavat satsata yhteiseen aikaan enemmän kuin muutama vuosi sitten. Suurin osa perheistä voi hyvin. Kääntöpuoli on se, että ongelmat kasautuvat. Huonosti voivia perheitä koettelevat samaan aikaan usein monet ongelmat, kuten työttömyys, köyhyys ja alkoholiriippuvaisuus.

 

Löytty: 1990-luvun lamassa jalkoihin jääneet lapset ovat nyt aikuistumassa ja osan heistä on vaikea löytää paikkaansa. Vähän alle kolmikymppisissä on paljon huonosti voivia, jotka saivat lamasta ikuiset arvet.

 

Helin: Ilmiö näkyy työssäni konkreettisesti. On velkaantumista, elämänhallinnallisten taitojen puutetta ja päihdeongelmia.

 

Löytty: Laman sijaiskärsijöiksi joutui yksi kokonainen sukupolvi ja samaan aikaan myös huumeiden käyttö räjähti käsiin. Väänsin joku aika sitten itkua, kun luin Seppo Jokisen dekkaria, jossa kuvattiin huumekierrettä. Vaikka kyse oli romaanista, huumeet ovat ikävän totta monessa perheessä.

 

Helin: Päihteiden käyttö kokonaisuudessaan on lisääntynyt viime vuosina hurjasti, yksi syy siihen on varmasti Matti Vanhasen hallituksen onneton päätös alentaa alkoholiveroa, mutta perusongelma on monimutkaisempi. Perheessä voi mennä päällepäin hyvin, mutta silti lapset päätyvät esimerkiksi huumekierteeseen.

 

Löytty: Osittain kysymys voi olla asennemuutoksesta.

 

Helin: Omassa lapsuudessani vanhempia kunnioitettiin ja heitä myös uskottiin. Nykyään mietin joskus, pyörittävätkö lapset vanhempiaan, onko vanhempien auktoriteetti häviämässä.

 

Markkinat ja
kiihtyvä kilpailu

 

Löytty: Omat vanhempani kasvoivat sodan keskellä ja he muistavat vielä, mitä on todellinen puute. Sodan jälkeen väestöllä oli yhteinen projekti rakentaa Suomi jaloilleen. Me 1960-luvulla varttuneet emme ole kokeneet konkreettista puutetta, elämäntuskamme on erilainen. Kuolemanpelon tilalla on usein tyhjyyden tunne ja olo, ettei mikään tunnu miltään.

 

Helin: Vastuksemme ovat kovin erilaisia kuin pari vuosikymmentä sitten, ihmiset ovat tottuneet saamaan hieman kärjistäen kaiken, mitä haluavat. Harva osaa ajatella sadetta tai auringonpaistetta toimeentulon kannalta, mikä agraariyhteiskunnassa oli tuttua vielä vähän aika sitten. Nyt mietitään, tuntuuko sää mukavalta.

 

Löytty: Yhteiskunnan muuttuminen näkyy myös kulutuksessa. Joskus tuntuu, että liikemaailma pyörii lasten avulla, jotka saavat vanhempansa ostamaan melkein mitä tahansa.

 

Helin: Toisin kuin ehkä joskus aiemmin, tavarat eivät lopu kaupoista ostamalla.

 

Löytty: Jatkuvasti kasvavat markkinat pakottavat miettimään, mitä tapahtuu, kun se joukko kasvaa tarpeeksi, joka ei pysy mukana kehityksessä, joko rahan puutteen takia tai siksi, etteivät pysy mukana tekniikan kehityksessä.

 

Helin: Hieman huolestuneena seuraan myös internetin, messengerin ja sähköpostin kehitystä. Jos yhteydenpitomme tulevaisuudessa tukeutuu yhä enemmän niiden varaan, miten käy yhteisöllisyyden? Keinotodellisuus ei pysty korvaamaan aitoa kanssakäymistä.

 

Rehdit suomalaiset
ja rippikoulu

 

Löytty: Suomalaisten sanotaan olevan rehtejä ja puhuvan totta. Tänä kesänä pitäessäni rippikoulua havahduin taas siihen, että 15-vuotias joutuu pohtimaan eri tavalla kuin minä nuorena sitä, kannattaako rehellisyys. Esimerkkejä pikkufilungilla pärjäämisestä on joka puolella. Oman lapsuuteni yksi perusopeista oli se, että ihmisen on oltava rehellinen, vaikka siitä olisi itselle haittaa.

 

Helin: Kirkko tapaa rippikoulussa valtaosan nuorista ja minusta sen pitäisi paneutua eettiseen kasvatukseen nykyistä enemmän fiiliksien tarjoamisen sijasta.

 

Löytty: Nuorisotyöntekijöiden ja pappien tehtävä ei ole helppo, mutta joskus tuntuu, että nuoret pyörittävät kirkkoa, joka on valmis tarjoamaan nuorille sitä, mitä he haluavat – ei sitä, mitä he tarvitsisivat.

 

Helin: Rippikoulututkimusten mukaan rippikoulu muuttaa nuorten mielikuvaa kirkosta positiivisemmaksi ja tekee heistä motivoituneempia uskonnon tunneilla, mutta tiedolliset vaikutukset eivät ole kovin suuret.

 

Löytty: Kirkon pitäisi tuntea vastuunsa rippikouluja järjestäessään ja keskittyä antamaan työkaluja nuorten eettiselle pohdinnalle. Kymmenen käskyä kelpaavat elämänohjeeksi edelleen.

 

Kirkko tuloerojen
kimppuun

 

Löytty: Kirkon tehtävä on hoitaa ensisijaisesta uskonnollisia asioita. Koska elämäämme kuuluu myös tämänpuoleinen, kirkon on luonnollista olla mukana ihmisten arjessa.

 

Helin: Kirkkoon kuuluu noin 84 prosenttia suomalaisista, sillä on siksi vastuu jäsenistään ja muistakin. Kirkolle toivoisi vähän enemmän rohkeutta ottaa kantaa, se voisi nousta selvästi vastustamaan esimerkiksi tuloerojen kasvua ja puolustaa ihmisarvoa.

 

Löytty: Jos minä voisin päättää, kieltäisin esimerkiksi mainostamisen lapsille. Nyt lapsuuden puolustaminen jää lähinnä kulttuuriministeri Tanja Saarelan harteille.

 

Helin: Olen samaa mieltä. Lapsilla ei ole kykyä miettiä, että mainosten ainut tehtävä on myydä.

 

Löytty: Esimerkiksi lelu- ja karkkimainokset voisi huoletta poistaa.

 

Helin: Jos annamme vain kaiken tapahtua, olemme kohta samassa tilanteessa kuin USA, jossa sosiaaliturva uhkaa muuttua vankeinhoidoksi. Tulevaisuus on kuitenkin omissa käsissämme, jos vain päätämme pitää hyvästä kiinni.

 

Globaalit
ongelmat

 

Löytty: Globaalit ongelmat vaikuttavat meihin koko ajan enemmän, haluamme tai emme. Terrorismin ja erilaisten ympäristöuhkien riski on nykyään todellinen. Olen miettinyt myös sitä, mitä tapahtuisi, jos tietokoneet menisivät kerta kaikkiaan solmuun.

 

Helin: Suomi on ilmastollisesti turvallinen maa, mutta esimerkiksi paha myrsky ei olisi mahdoton täälläkään.

 

Löytty: Tsunami yhdisti suomalaisia hetkellisesti ja sillä oli siten myös yllättäviä, positiivisia vaikutuksia. Pelkään sitä, mitä tapahtuu, kun köyhien armeija kasvaa tarpeeksi. Köyhyys on luonnonvoimien kaltainen uhka, jonka kasvamisella voi olla tuhoisat seuraukset.

 

Helin: Meidän on silti turha haikailla menneisyyteen. Elämässä ei voi mennä eteenpäin katsomalla liiaksi peruutuspeileihin.

 

Löytty: Minä olen taipuvainen ottamaan menneestä perspektiiviä. Historiaa ei saa unohtaa, vaan sieltä voi hakea suuntaa.

 

Helin: Haluaisitko pysäyttää ajan?

 

Löytty: En, haluan ottaa sieltä vain suuntaa.

 

Kohti armoyhteiskuntaa

 

Helin: Jos voisin muuttaa yhden asian, haluaisin muuttaa kilpailuyhteiskunnan armoyhteiskunnaksi. Se tarkoittaisi konkreettisesti sitä, että rahan ja tehokkuuden tilalle tulisi tilaa armolle ja toisista ihmisistä välittämiselle.

 

Löytty: Lähimmäisenä oleminen pitäisi saada kansalaishyveeksi. Ja sisun voisi hylätä, sen tiettyyn rajaan asti hyvä, mutta tekee helposti armottomaksi. Pärjäämisestä on tehty Suomessa turhaan yksilölaji.

 

Helin: Samoin kuin uskonnosta.

 

Löytty: Kymmenestä käskystäkin vain kolme käsittelee ihmisen ja Jumalan suhdetta, loppujen pääpaino on yhteisöllisyydessä.

 

Helin: Evankelisluterilaisen kirkon perinne on painottaa kolmea ensimmäistä käskyä, nyt voisi olla aika alkaa korostaa toisten huomioimista.

 

Löytty: Perinne sinänsä on hyvä ponnistuspohja. Jos historiasta jotain saisi mukaansa tähän päivään, se voisi olla toisista huolehtiminen. Diakoniatyötä on mennä ja avata ovi vanhukselle tai kysyä mitä kuuluu. Muutokset eivät tarvitse aina hienoja ohjelmia, kyse on asenteista, ei taidoista tai strategioista.

 

 

 

 

PS. Jaakko Löytty pitää loka-marraskuussa virkavapaata säveltääkseen Tampereen Tuomiokirkon 100-vuotisjuhlanäytelmään musiikin. Matti Helin järjestelee parhaillaan muun työnsä ohessa syyskuun 12. päivän Henki kulkee -konsertti Tampere-taloon.