Kas punavarpunen, hauska tavata!

Lintutieteilijä Lennart Saari on lähtemässä aamukierrokselleen.

 

– Aamuviideltä linnut ovat aktiivisimmillaan. Tosin kaikki linnut eivät ole vielä hereillä. Västäräkki on aamu-uninen, ja pikkulepinkäinen herää samaan tahtiin kuin sen ravinto, kookkaimmat hyönteiset.

 

Lennart Saari laskee linnut samalta noin 11 kilometrin mittaiselta reitiltä kaksi kertaa kuukaudessa. Kesäkuussa monilla linnuilla on menossa poikasvaihe.

 

– Niinpä nyt on jo hiljaisempaa kuin aikaisemmin keväällä. Ketäpä nyt niin laulattaisi, kun elatuksen murheet painavat päälle. Lisäksi monet vesilintukoiraat, esimerkiksi telkät ja haahkat, ovat jo lähteneet tai lähtemässä syysmuutolleen. Ne jättävät jälkikasvunsa naaraiden huoleksi.

 

Kuusenlatvassa ääntelee parvi pikkulintuja.

 

– Pikkukäppäreitä, pikkukäpylintuja. Ne eivät ole pesineet täällä tänä vuonna, vaan ovat tulleet jostain muualta, mahdollisesti hyvinkin kaukaa.

 

Jonkin ajan päästä aamutaivaalla näkyy parinkymmenen pikkukäpylinnun parvi. Onkohan se jo ennestään tuttu?

 

– Ei tämä ole tarkkaa tiedettä siinä mielessä, että lintujen lukumäärät olisivat ihan tarkkoja.

 

Käki kukkuu ensin yhdessä suunnassa, sitten toisessa.

 

– Käki siirtyy nopeasti toiseen kukuntapaikkaan, jopa runsaan kilometrin päähän. Kokemuksen perusteella täytyy ratkaista, milloin kukkuu sama käki tai jo toinen yksilö.

 

Laulu paljastaa lajin

 

Saari tunnistaa lintulajit toisistaan niiden äänten perusteella. Hän on opetellut taidon luonnonmenetelmää käyttäen.

 

– Alun perin kiinnostuin linnuista samaan tapaan kuin moni muukin poika: räkättirastaiden pesien takia, enkä siis kovin kunniallisista syistä – löytämäni pesä joutui pian puun alle.

 

Aasla on Saaren kotiseutua. Nykyään entistä kotitilaa viljelee veli. Myös Lennart Saaren viisihenkisellä perheellä on Aaslassa maaseutukoti, vaikka perhe muun muassa lasten koulunkäynnin takia asuu Turussa.

 

Lintujen kuoro tuntui Lennart Saaresta lapsena käsittämättömältä muurilta.

 

– Jos en ole tiennyt, mikä lintu laulaa, olen mennyt katsomaan, mikä äänen aiheuttaa. Lintujen äänet eivät kuulosta levyllä samalta kuin luonnossa.

 

– Kas, punavarpunen, hauska tavata, niin kuin sen laulun pleased-to meet-you voi suomentaa.

 

Jossakin kuuluu harmaasiepon vaatimaton laulu. Saaren mukaan se on lintumaailmassa poikkeuksellinen: ulkonäöltään vaatimattomat linnut laulavat yleensä hyvin.

 

– Ohoh, laulaako rytikerttunen pensaan puolella, vai matkiiko jokin toinen lintu sitä? En muista koskaan aikaisemmin kuulleeni rytikerttusen laulavan muualla kuin rantaruovikossa.

 

Lintulaskennan ennätyksiä Suomessa

 

Järjestelmällisten lintuhavaintojen teossa Lennart Saarella on meneillään 32. vuosi.

 

– Tämä on todennäköisesti ainoa paikka maailmassa, missä on tehty näin pitkä katkeamaton sarja havaintoja.

 

Pitkäkestoinen tiedonkeruu ei useinkaan ole mahdollista siksi, että tutkimusprojekteille myönnetään yleensä rahoitusta pisimmillään kolmeksi vuodeksi.

 

– Ehkä tämän työn merkitys ymmärretään joskus sadan vuoden kuluttua. Mutta se on varmaa, ettei enää jälkeenpäin ole koskaan mahdollista kerätä aineistoa samoilta vuosilta.

 

Saaren mukaan lintulaskentaa ei tehdä missään päin maailmaa niin paljon kuin Suomessa. Into käyttää internetiä on lisäksi saanut lintulaskenta- ja havaintotiedot leviämään ympäri maailmaa melkein reaaliaikaisesti. Netin kautta on myös voinut seurata joidenkin lintujen, maakotkan, merimetson ja kalasääsken, pesintää.

 

Tätä nykyä tutkija saa palkkaa Helsingin yliopiston pohjoisessa sijaitsevalta Värriön tutkimusasemalta. Lennart Saari on tutkinut myös Lapin lintuja useaksi julkaisuksi asti. Lisäksi hän toimii riistaeläintieteen dosenttina opinahjossaan maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, ja käy siis aika ajoin opettamassa Helsingin Viikissä.

 

– Olin aikanaan Erkki Pulliaisen ensimmäinen oppilas. Hän hoiti silloin samaa vakanssia kuin minä nykyään.

 

Miten maailma syntyi?

 

Vaikka Lennart Saaren kotikieli oli ruotsi, hän aloitti koulunkäynnin suomeksi. Sittemmin hän kävi ruotsinkielisen Turun klassisen lyseon. Kouluaikoina hänessä virisi hengellinen etsintä, johon ei löytynyt vastauksia paikallisen luterilaisen seurakunnan nuorisotoiminnasta.

 

Joitakin vastauksia löytyi lyhytikäisen Maranata-liikkeen kautta. Vähän myöhemmin Saari alkoi perehtyä Raamatun keskeisiin kohtiin Navigaattoreissa.

 

– Kerran eräs kaverini oli ollut puheissa Jehovan todistajien kanssa. Sen jälkeen hän kysyi minulta, mitä ajattelen evoluutioteoriasta. En osannut vastata hänelle. Silloin päätin, etten biologisten aineiden opiskelijana voisi jäädä toista kertaa kiinni siitä, etten tiedä, mitä ajattelen elämän synnystä.

 

Sen takia Saari alkoi 1970-luvun alkupuolella paneutua niin Raamatun luomis- kuin Darwinin kehitysoppiin.

 

– Siihen asti olin kai yrittänyt sovittaa eri oppeja toisiinsa ja uskoa jollain tavalla kumpaankin.

 

Tutkijan mielestä Darwin osui oikeaan kritisoidessaan Carl von Linnén oppia, jonka mukaan kaikki olemassa olevat eliölajit olisivat syntyneet luomisessa ja säilyneet sellaisinaan, muuttumattomina.

 

– Mutta sitten Darwin meni kritiikissään liian pitkälle väittäessään kaiken elävän polveutuvan yhdestä ja samasta alusta. Myöhemmin hän alkoi itsekin epäillä teoriaansa, mutta totesi sitten, että mikä hän – puusta pudonnut apina – on epäilemään mitään teoriaa.

 

Evoluutioteorian perusteet epäilyttävät

 

Saari korostaa, että evoluutioteoria on vain teoria, siis ainakin periaatteessa yksi teoria monien muiden joukossa, ei tosiasia.

 

– Sillä, joka uskoo evoluutioteoriaan, täytyy olla monta kertaa vahvempi usko kuin sillä, jota sanotaan kreationistiksi. Jos ihminen polveutuu apinasta, fossiileista pitäisi löytyä välimuotoja. On mahdollista, että niitä ei tunneta vielä tai että niitä ei ole. Evoluutioteoriaan joutuu uskomaan heppoisin perustein.

 

Saari pitää ongelmallisina myös radioaktiivia iänmääritysmenetelmiä. Kaiken selville ottamansa jälkeen hän löytää perusteita ymmärtää maailman synty Raamatun kertomalla tavalla.

 

– Jossain vaiheessa on täytynyt olla suunnittelija, Jumala, joka on luonut perusryhmät, esimerkiksi sorsalinnut, kissaeläimet ja koiraeläimet. Sitä, että lintuja on, ei voi selittää millään luonnontieteellisellä syyllä. Jumala on luonut maailmaan myös tietyt lait, joita me tutkijat voimme sitten yrittää selvittää.

 

Luonnontieteilijä luottaa Raamattuun

 

Saaren mukaan näyttäisi olevan mahdollista, että maailmankaikkeuden ikä on 4,6 miljardin vuoden sijasta 6000–10 000 vuotta, niin kuin Raamatussa kerrotaan. Mitä hän siis ajattelee Raamatusta?

 

– On joko ajateltava että Raamattu on totta tai sitten valittava eri kohtia sen mukaan, mihin uskoo. Minulle olisi hirveä kriisi, jos Raamatusta löytyi kohta, joka on historiallisesti tai luonnontieteellisesti väärä. En tietenkään tarkoita virheillä mitään pieniä käännösongelmia.

 

Suomessa Saaren kanssa samantapaisia käsityksiä maailmasta ja luomisesta ovat esittäneet myös bioprosessitekniikan professori Matti Leisola ja lääkäri Pekka Reinikainen.

 

– Amerikkalainen Discovery Institute julkaisee listaa luonnontieteiden tohtoreista, jotka eivät hyväksy evoluutioteoriaa. Listalla on yli viisi sataa nimeä. Niistä suomalaisia on viisi.  Kaikki eivät suinkaan ole raamatullisen maailmankuvan kannattajia, vaikka varmaankin yli puolet on.

 

Turkkilaiset ovat bonganneet Lennart Saaren listalta ja alustavasti pyytäneet hänet esittelemään evoluutiokritiikkiään Turkissa.

 

– Se, että kristittynä tiedemiehenä olisin puhumassa islamilaiselle kuulijakunnalle, ei kuulemma ole ongelma.

 

Tiedemiehenä Saari sanoo etsivänsä totuutta. Niinpä hän lupaa tarkistaa käsityksiään, jos joku osoittaa ne vääriksi.

 

Mikä on vastuumme luonnosta?

 

Lennart Saari muistaa, miten lintujen laskentareitin varressa oleva lahdenpohja oli vielä 1960-luvulla täynnään ruovikkoa. Entistä paljon suurempien Ruotsin-laivojen reitti kulkee näkösällä. Laivojen peräaallot ovat vieneet ruovikon ja samalla aiheuttaneet eroosiota rantaan.

 

– Tuntuu olevan luovuttamaton perusoikeus, että laivat saavat ajaa sellaista vauhtia, että ehtivät tehdä edestakaisen matkan vuorokaudessa. Kun joskus on yritetty puhua nopeusrajoituksesta, sen on väitetty merkitsevän 3500 työpaikan menetystä.

 

Muun luonnon lisäksi myös lintumaailmassa tapahtuu koko ajan muutoksia. Saaren mukaan ensimmäinen suuri romahdus lintukannoissa tapahtui 1980-luvun puolivälissä, ja parhaillaan on menossa toinen pudotuspeli.

 

– Se, että jokin aikaisemmin tavallinen lintu puuttuu, on merkittävä löydös. Töyhtöhyypät, taivaanvuohet ja jopa keltasirkut näyttävät olevan vähenemään päin. Monesti lintukanta saa puolittua, ennen kuin muutos huomataan ilman tarkkoja laskentoja..

 

Tutkijan mielestä ihmisten kuuluisi olla huolissaan luonnon tilasta jo paljon ennen sitä.

 

– Ihminen on Jumalan kuva, jonka kuuluisi sijaishallitsijana pitää huolta luonnosta. Monissa kristillisissä suunnissa on keskitytty vain ihmisen pelastumiseen, vaikka Kristuksen lunastustyö koskee koko maailmankaikkeutta. Suhteessamme luontoon meillä on siis syytä kysyä, kuinka Jeesus toimisi samassa tilanteessa.

 

Lennart Saari on aktiivinen vapaakirkon jäsen, joka toimii kansainvälisen kristillisen luonnonsuojelujärjestön A Rochan, kallion, Suomen-osastossa.

 

– Hei, mutta tuossahan lentää kurki, joka vielä puuttui tältä retkeltä. Ensimmäinen kurkipari pesi Aaslassa vuonna 1987. Soidenojituksen takia kurjet ovat joutuneet ja onnistuneet sopeutumaan uudenlaisiin elinoloihin, suon sijasta jopa vaatimattomaan rantaluhtiin.

 

Teksti: Ulla-Maija Vilmi
Kuvat: Olli Tuomola