Nauti himojesi hallitsemisesta

Yli miljardi ihmistä näkee nälkää. Samaan aikaan yhä useampi länsimaailman asukas kärsii ylensyöntiin liittyvistä elintasosairauksista.

Filosofian tohtori Maiju Lehmijoki-Gardner huomauttaa, että suhteemme ruokaan ei ole vain terveyteen liittyvä vaan myös syvästi eettinen ja uskonnollinen kysymys:

– Kristinuskossa vieraanvaraisuuden ja myötätunnon ihanteet kiteytyvät Jeesuksen opetukseen nälkäisten ravitsemisesta. Heitä auttava palvelee itseään Kristusta.

Vapaus versoo
itsehillinnästä

Maiju Lehmijoki-Gardnerilta ilmestyy lähiviikkona kirja Askeettien pidot. Uskonnot ja syömisen etiikka (Kirjapaja). Teos esittelee ennen kaikkea juutalaisuuden ja kristinuskon ruokakäytäntöjen taustalla vaikuttavia katsomuksia.

Askeesi tarkoittaa ruumiillisesti ja henkisesti kurinalaista elämää. Se kehittää halujen ja himojen hallintaa sekä hyveiden harjoittamista.

Tutkimus- ja opetustyössään sekä kirjassaan Kristillinen mystiikka historioitsija on esitellyt innostavasti pyhimyksiä, mystikkoja ja maallikkohengellisyyttä. Pidättäytyminen kohtuuttomasta ylensyömisestä ja juomisesta oli näille tyypillistä.

– Nykytutkijan tulisi kai sanoa, että askeesi on trauma, mutta minä korostan askeesin myönteisiä mahdollisuuksia. Se on kaikissa uskonnoissa itsehillinnän keino, joka mahdollistaa ihmisen sisäisen vapautumisen, Lehmijoki-Gardner linjaa.

Harvinaisen hilpeänä ja huumorintajuisena tunnetun tutkijan ja hengennaisen mukaan kristilliseen kilvoitteluun liittyy lempeys ja ilo. Vain puritaanisimmissa liikkeissä itsehillintä on jähmettynyt jäykkyydeksi, jopa tapakulttuurin kovuudeksi.

– Todelliseen vapauteen kuuluu nauru ja ilo sekä vapaus pienten koettelemusten pelosta. ”Älä pelkää kärsimystä”, ohjastivat poikani toisiaan urheiluleikin lomassa. Korkeat tavoitteet ovat mahdollisia vain, jos ihminen uskaltaa koetella itseään arjen pienissä kärsimyksissä.

Itsekuri on investointi
tulevaisuuteen

Kristillinen kilvoitteluperinne sisältää itsehillinnän jalon taidon sekä oikeudenmukaisuuden ja omastaan jakamisen kaltaisia ihanteita.

Kilvoittelija siirtää nautinnon tarpeiden tyydytystään eteenpäin, mikäli pidättäytymisen seuraukset ovat suotuisammat kuin välitöntä mielihyvää metsästäessä.

– Yksilö pääsee elämässään helpolla, jos hän on saanut kasvatuksessa kohtuullisuuden lahjan. Pienen lapsen osalta kyse on yksinkertaisista asioista, kuten karkkipäivästä, nuorella monimutkaisemmista itsesäätelyn tottumuksista.

– Onnellinen on esimerkiksi hän, joka on kotinsa perintönä huomaamattaan kasvanut tasapainottamaan herkuttelua arjen vähäisemmillä aterioilla. Muille jää myöhemmin opitun itsekurin haastava tie, näkee Maiju Lehmijoki-Gardner.

Hän lisää, että vielä aikuisiälläkin ihminen voi oppia kohtuullisuuden hyveitä ja totuttautua tarpeellisiin kieltäymyksiin niin että niistä tulee jopa mieluisia tottumuksia.
Terveellinen luopumus nykyhetkessä merkitsee investointia tulevaisuuteen, ei vain oman itsen vaan myös toisten hyväksi.

Nuorten nestemäiset
vankilat

Kulutusyhteiskunnassa itsehillinnästä nouseva vapaus on vastalause niille kaupallisuuden voimille, jotka yrittävät valjastaa palvelukseensa niin sielumme kuin ruumiimmekin.

–  Mielessään moni meistä on kova kilvoittelija tai urheilija mutta ruumiissaan käytännössä harvempi. Korkeiden ihanteiden murenemisesta todellisuuden koettelemuksissa kertovat Jeesuksen sanat Pietarille: Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko.

– Ihanteita on hyvin vaikea pitää yllä, ellei hallitse välittömiä mielihalujaan. Ruumiilliseen mielihyvään keskittyvä markkinointi tuntee inhimillisen heikkouden ja tekee ihmisestä helposti sekä ruumistaan että markkinavoimia palvelevan velallisen.

Vaikeimmassa asemassa ovat nuoret, joiden elämänvaihe on korostuneen ruumiillinen ja siksi kaupallisten voimien erityishuomion kohteena.

– Uutena haasteena on ilmiö, jonka olen nimittänyt juomishäiriöksi. En viittaa vain alkoholiin, vaan myös nuorten suosimiin energia- ja urheilujuomiin sekä limonadeihin. Niistä on tullut nuorten nestemäisiä vankiloita, joista imaistaan päivän aikana litroittain kallista sokerijuomaa ja jätetään jäljelle pellin ja muovin vuori.

– Nuorten näennäinen vapaus ja voimantunto muuttuvat markkinavoimien käsittelyssä ja itsehillinnän puutteessa todellisen vapauden esteeksi. Mikäli aikuiset eivät esimerkillään osoita terveeseen järkeen perustuvaa ruumiillista itsehillintää, he maksattavat tekonsa korkeat korot tulevaisuuden aikuisilla.

Huulten hurskautta
pidemmälle

– Jokainen riippuvuuksien kanssa tasapainoileva tai sellaisen läheinen tietää, kuinka vaikeaksi päivittäinen elämä muuttuu, kun siitä tulee pakkomielteiden toteuttamista, Maiju Lehmijoki-Gardner muistuttaa.

Hän pitää Paavalin Galatalaiskirjettä hyvänä esimerkkinä ihmisen sisäisistä vapautumispyrinnöistä. Kilvoittelija luopuu epäjumalistaan sekä vihasta, kiihkoilusta, irstailusta, kateudesta, ja juomingeista…

”Hengen hedelmiä” taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.

– Ihmisen elämäntapa on viimeinen mittari siitä, mitä hän ajattelee. Askeesi ei ole huulten hurskautta, pelkkää puhumista. Se ilmaisee, että ihmisen koko ruumis ja henki on omistautunut asialleen.

Maratonia harrastava kilvoittelija pyrkii itsekin kohtuullisuuden elämänmuotoon.

– Siis kohtuus kaikessa, askeesissakin!

Teksti Janne Villa

Kuva Sirpa Päivinen