Nopeammin Mestarille!

Mustiin pukeutunut joukko liikuskelee lavan edustalla. Bändin soittajat tahkoavat raskasta metallimusiikkia, ja vokalisti mörisee mikkiin. Kädet lyövät ilmaan, mutta sormet eivät asetu pukinsarvitervehdykseen vaan korkeuksiin osoittaa yksi ainoa etusormi antaen kunniaa hänelle, jolle kunnia kuuluu.

Suomen kristillisellä kentällä metallimusiikki näyttäytyy väkevänä ilmiönä: 20–30 bändiä luo kristillisväritteistä musiikkia jylhän metallin äidinkielellä. Metallisteja puolestaan on erään arvion mukaan 500–1000, ja kuuntelijoita huomattavasti enemmän.

Näin kertoo suomenruotsalainen uskontotieteilijä Marcus Moberg, 31. Hän on tutkinut Suomen kristillisen metallin kuvioita viiden vuoden ajan.


Tutkija hämyisissä treenikämpissä

Turun tuomiokirkon liepeillä sijaitsevassa tutkijankammiossaan saaristolaistaustainen, Turussa varttunut Moberg ojentaa tummalle mahonkipöydälle kirjoittamansa väitöskirjan.

– Tällainen se nyt sitten on, hän tokaisee.

Faster for the Master! Nopeammin Mestarille! Jo kirjan nimestä löytyy viittaus kristillisen metallin olemukseen.

– ’Faster for the Master!’ on yksi kristillisen metallin tunnuslause, jota käytti ensimmäisenä yhdysvaltalainen, kristillinen thrash metal -yhtye Deliverance, Moberg kertoo.

Mobergin väitöskirja porautuu viileän analyyttisesti, mutta ymmärtävästi kristillisen metallin ilmiöön Suomessa. Taustalla poreilee kiinnostus populaarikulttuurin ja uskontojen väliseen ilmiösektoriin.

Tutkijalla on myös oma suhde metallimusiikkiin. Hän tarttui teini-ikäisenä sähkökitaraan ja bassoon. Metallimusiikki tuntui omalta, ja sydän sykkii edelleen metallimusiikin tahtiin, vaikka kristillinen metalli ei tunnukaan niin läheiseltä.

Tutkimustaan varten Moberg haastatteku muun muassa pariakymmentä kristittyä metallimuusikkoa Suomesta.

– Halusin saada tekijöiden näkökulman esiin ja kuulla heidän omia näkemyksiään ilmiöstä, sillä hehän luovat muun muassa biisien sanoitukset.

Tutkimustyö vei nuoren Mobergin moniin hämyisiin treenikämppiin, kaiken karvaisiin kahviloihin ja metallistien koteihin.

– Yhden haastattelun tein jopa Lahden rautatieasemalla. Nauhuri talletti kaikki junakuulutuksetkin, Moberg muistelee hymyillen ja lisää, että kristittyjä metallisteja oli ilo haastatella.


Kristillisen metallin suosio yllätti

Tutkimustyön alkutaipaleella Moberg joutui kokemaan todellisen hämmästyksen.

– Olin kuullut kristillisestä metalliskenestä jo ennen väitöskirjatyöhön ryhtymistä. Tiesin sen olemassaolosta, mutta ilmiön laajuus kyllä yllätti, Moberg tuumaa.

Yhtä isoa kristillistä alakulttuuria ei vallitse Suomessa minkään muun musiikkityylin ympärillä, mitä tutkija ei suinkaan ihmettele.

– Maat, joissa on vireä kristillisen metallin skene, ovat myös kovia metallimaita. Monet yhdysvaltalaiset metallitutkijakollegani ovat Suomessa käydessään todenneet, että tämä on metallisin maa koko maailmassa. Missään muualla metalli ei ole yhtä valtavirtaista kulttuuria kuin täällä.

Teksti: Markus Partanen
Kuva: Taneli Törölä

Lue lisää aiheesta tämän viikon Sanasta!