Perhe on rukousvastaus

Nokialaisen rivitalon oven takana avaimet kilisevät, kun Raimo Koivuniemi saapuu avaamaan vieraalle oven. Teollisuusvartijalle avainnippujen kanssa pelaaminen on tuttua hommaa varsinkin töissä.

 

Nokialaisia ei voi jututtaa puhumatta vedestä. Perheen isä ja yksi lapsista sairastuivat vedestä vatsatautiin. Aluksi säikäytti, miten selvitään. Perhe haki ruokaveden jakelupisteistä, kunnes selvisi, että heidän asuinalueellaan vesi on puhdasta. Vesijonossa saattoi kulua puoli tuntia. Mieleen muistuvat lapsuuden kokemukset veden kannosta. Kun vesiputket jäätyivät, haettiin vettä naapurista maitotonkalla.

 

Huoli veden puhdistumisesta on ollut myös rukousaihe.

 

– Huomasimme, miten riippuvaisia olemme puhtaasta vedestä. Nyt osaa olla kiitollisia puhtaasta vedestä, lämmöstä ja ruuasta. Niitä ei ota itsestäänselvyytenä kuten aikaisemmin, he toteavat.

 

Nokian vesiongelma on ollut raskas jatkokertomus. Arvioidaan, että se jatkuisi vielä ainakin helmikuun loppuun saakka.

 

 

Heinäkallio yhdisti

 

Viime keväänä Koivuniemet viettivät 30-vuotishääpäivää. Heidän "kohtalokseen" koitui lestadiolaisen Uusheräyksen-liikkeen Heinäkallion kristillinen leirikoti Kangasalla 1976. Siellä keittiössä työskennellessään Marketta teki uskon ratkaisun ja tutustui sitten leirillä käyneeseen Raimoon.

 

Raimon lapsuuden kodissa matkasaarnaajat pitivät seuroja. Hän sai säilyä vanhempien uskossa pienestä pitäen, kunnes rippikoulun aikaan teki henkilökohtaisen ratkaisun ja antoi elämänsä Jeesukselle.

 

– Oivalsin, että vaikka vanhempani olivat uskossa, en pääsisi heidän uskonsa avulla taivaaseen, Raimo määrittelee henkilökohtaista vastuunottoaan Jumala-suhteesta.

 

 

Rukoillut lapset

 

Koivuniemet ovat konkareita avioliittokurssien saralla. He ovat osallistuneet NMKY:n avioliittoleireille kahdeksan kertaa. Marketta myöntää, että aluksi parisuhdekurssille lähdön motivaatio oli enemmän puolison muuttamisessa kuin itsensä tutkiskelussa.

 

Raimo puolestaan halusi sydämestään muutosta liittoon, eikä hangoitellut vastaan.

 

– Jeesus on aina valmis kuulemaan vuorokauden ajasta riippumatta kaikki rukoukset ja heikot huokaukset, Raimo on oppinut.

 

Niin vaimo kuin kolme lastakin ovat rukousvastauksia.

 

– Vuosien lapsettomuus piti kiinni rukouksessa. Jokaisen lapsen puolesta on erikseen rukoiltu, että saisimme heidät, Marketta toteaa.

 

Nyt vanhin poika Joni, 24, elää omillaan, mutta nuoremmat sisarukset Jonna, 20 ja Joonas, 17, asuvat vielä vanhempien kanssa.

 

Pari käy kerran kuussa kokoontuvassa avioparien solussa, mikä tukee kasvua parisuhteessa.

 

– Jos ongelmia ilmenee, siellä on mahdollisuus saada ja antaa rukoustukea. Voi tsempata ja rukoilla toisten puolesta, Raimo kertoo.

 

Anteeksi antamisen ja pyytämisen hän oppi jo äidiltään lapsena, mikä on hyödyllinen taito ihmissuhteissa päivittäin.

 

 

Runoja ylhäältä

 

Vuosien myötä Koivuniemet ovat joutuneet käymään luopumisen kouluja. Kun Raimo joutui pitkälle sairauslomalle, hänen oli vaikea myöntää se tosiasia, että terve mies voi sairastua. Lopulta jaksosta syntyi kuitenkin elämän hengellisesti paras aika.

 

Aamulla talon tyhjennyttyä Raimo saattoi keskittyä rukoukseen ja kokea hoitavaa Pyhän Hengen läsnäoloa. Siitä alkoi syntyä myös runoja.

 

– Koen, että Jumala puhuu runojeni välityksellä. Jos yritän itse tuottaa tekstiä, niin ei synny mitään, mies arvioi.

 

Kerran kun pyöräilin töistä kotiin, tunsin mahtavaa Pyhän Hengen latausta niin, että oli pysähdyttävä. Sain sanoja, jotka tallensin kommunikaattoriin.

 

Nykyajan muistikirjan korvaajan korvaajasta voi myös lueskella ladattua Raamattua missä tahansa. Sana seuraa mukana kätevästi.

 

 

Tehtävän kuolema

 

Marketta on 11-lapsisen perheen kolmanneksi vanhin lapsi. Hän on tottunut hoitamaan lapsia 5-vuotiaasta lähtien.

 

Perhepäivähoitajan työuupumus vuonna 2002 sai kysymään, milloin hän saisi levätä.

 

– Kun uuvuin, oli vaikeaa luopua haaveesta hoitaa lapsia eläkeikään asti. Itkin kuin elämäntehtäväni olisi kuollut. Kun eräissä seuroissa puhuttiin, miten tärkeää on myös käsillä tehtävä työ, huomasin, että voin siirtyä keittiön tehtäviin. Keittämiseen en ollut kyllästynyt.

 

– Aikoinaan en kunnolla kuullut, mitä Jumala puhui, koska en osannut päästää itseäni vapaalle. Sairaslomalla oivalsin, että tarvitsen enemmän aikaa hiljentymiseen. Siitä syntyi antoisampi yhteys Vapahtajan kanssa.

 

Marketta on koulutukseltaan keittäjä ja toimii nyt ruokalatyöntekijänä. Toinen pysäytys sattui kaksi vuotta sitten, kun vasemmassa kädessä leikattiin kuluman aiheuttama ahtautuma. Silloin muun perheen oli pakko hoitaa kotityöt.

 

– Vähitellen olen hellittänyt, kun ymmärsin, ettei minun tarvitse tehdä kaikkea, Marketta sanoo.

 

Täydellisyyteen pyrkivä emäntä siivoaa harvemmin ja on oppinut kuuntelemaan muiden mielipiteitä.

 

 

Kallis sovintoveri

 

Jumalan tahdon kysely on ollut merkittävää etenkin elämän suurissa valinnoissa kuten muutossa Tampereelta Nokialle. Pian muuton jälkeen Marketta lähti mukaan Nokian seurakunnan Sanan ja rukouksen iltoihin seurakuntatalolla.

 

– Illoissa koin Pyhän Hengen lämpönä. Aluksi mietin, mitä tämä on. Ymmärsin, että lestadiolaisuudessa varsinkin sen syntyvaiheissa koetut liikutukset olivat samaa Jumalan Hengen työtä, Marketta toteaa.

 

Nokia Missio on tätä nykyä pariskunnan hengellinen koti, eikä haittaa, vaikka he nyt joutuvat matkaamaan tilaisuuksia varten Tampereelle, entiseen kotikaupunkiinsa.

 

– Siellä Pyhän Hengen armolahjat ovat vallitsevia, Raimo perustelee.

 

Koska Marketta oli perhepäivähoitaja, lastenhoito tilaisuuksien aikana lankesi hänelle kuin Manulle illallinen, samoin vartijamiehelle järjestysmiehenä toimiminen.

 

Nykyään Raimo kuvaa mission tilaisuuksia. Marketta laulaa kuorossa ja pari rukoilee myös yhdessä rukouspalvelussa.

 

Lestadiolaisuuden uskon ydin on säilynyt tuoreena mielessä tähän asti.

 

– Paavali toteaa kirjeessä roomalaisille, ettei ole ketään synnitöntä ja siksi on syytä pyytää syntejä anteeksi. Me saamme uskoa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa maahan vuotaneessa sovituksen veressä iloon, rauhaan ja vapauteen asti, Raimo Koivuniemi paukauttaa kalleimman perinnön.

 

 

Teksti: Kaarina Havia

Kuvat: Merja Ojala