Rakkaudesta riittää sanottavaa

– Mutta sehän on jo vanha juttu!, huudahtaa Sinikka Svärd, kun keskustelu aloitetaan Katri Helenan Vie minut -kappaleesta. Tämä vuoden 1995 kesähitti sinkautti Sinikka Svärdin sanoittajaksi Suomen tähtitaivaalle. Anna Eriksonin kappale Kun katsoit minuun on pysytellyt puolestaan pinnalla koko 2000-luvun.

 

Toki on uudempiakin hittejä. Sinikka Svärd sanoittaa muun muassa Tomi Metsäkedolle, Johanna Kurkelalle, Annika Eklundille ja Yölintu-bändille.

 

Svärdillä on harvinainen ammatti. Hänen lisäkseen sanoittajan työllä elää Suomessa vain muutama tekstin tekijä.

 

– Vei monta vuotta ennen kuin aloin ansaita elantoni sanoittajana, mutta nykyään tällä elää ja elättää lapsetkin, kehitysvammaisten ohjaajana aikaisemmin työskennellyt Svärd kertoo.

 

– Levyillä ja radiossa pitää soida paljon omia kappaleita, jotta kertyy Teosto-maksuja. Kestohittien saaminen on vaikeaa. Radiossa soi paljon 1940–70 -luvun hittejä, mutta 80–90 -luvun hiteistä soi enää harva. Kertakäyttökulttuurissa kulutetaan kappaleet nopeasti loppuun.

 

 

Runotytöstä sanoittajaksi

 

Kirjallisuudesta kiinnostunut runotyttö kirjoitti pöytälaatikkoon. Kun Sinikka Svärd oli kolmekymppinen, julkaistiin hänen ensimmäiset sanoituksensa veljen sinkulla ja serkun tytön levyllä.

 

Yli kymmenen vuotta sitten Svärd oli kiireinen neljän lapsen äiti ja sosiaalialan opiskelija, joka kirjoitti sanoituksia arjen hulinassa. Tekstejä hän tarjosi joskus artisteille keikan jälkeen.

 

Katri Helenan kanssa onnisti.

 

– Esittelin itseni aloittelevaksi sanoittajaksi ja kysyin, voisinko lähettää tekstejäni. Katri Helena kehotti ottamaan yhteyttä säveltäjä-tuottaja Esa Niemiseen.

 

– Esa soitti jonkin ajan kuluttua ja sanoi olevansa kiinnostunut teksteistäni. Hän kehui, että minulla on sellaisia ilmaisuja, joita muilla ei ole. Se oli paljon sanottu.

 

Yhteistyö Esa Niemisen kanssa jatkuu edelleen.

 

– Olen oppinut häneltä, mitä teksteistä haetaan, mutta ei ole ohjaillut kirjoittamista.

 

 

Lavalla ei synkistellä

 

Sinikka Svärd ihailee tunnettuja suomalaisia sanoittajia, joita hänestä ovat muun muassa Junnu Vainio, Juice, Gösta Sundqvist tai Maija Vilkkumaa.

 

– Sanoitukset eivät kosketa, jos taiteilijalla ei ole omaa pohjaa asiaan. Mutta eivät ne ole yksi yhteen. Jos kirjoitan tarinan, se ei ole välttämättä omasta elämästäni, mutta tuntemukset ja ajatukset voivat olla omiani.

 

Sanoittajalla on harvoin täydellinen vapaus kirjoittaa mitä haluaa.

 

– Tekstin täytyy istua melodiaan. Kepeään humppaan ei tehdä syvällistä sanoitusta. Riippuu myös artistista, mitä hän haluaa. Iskelmät käsittelevät usein rakkautta, niissä ei synkistellä.

 

Yleensä säveltäjä lähettää melodian, johon Svärd tekee tekstin.

 

– Kuuntelen melodiaa viikon päivät ja alitajunta työskentelee, kunnes keksin, että kertosäe lähtee tästä. Työstän tekstiä päässäni ennen kuin alan kirjoittaa. Kun vihdoin istun koneen ääreen, teksti syntyy joskus nopeasti.

 

– En ole mustasukkainen sanoitusteni suhteen. Jos taiteilija sanoo, että ”tää ei sovi mun suuhun”, muutan kohdan.

 

Hittireseptiä on turha kysellä.

 

– Sitä ei tiedä kukaan. Yritän kunnianhimoisesti parhaani, muuta ei voi tehdä.

 

 

Lapsenusko yhä tallella

 

Sinikka Svärd yllättyy, kun puhe kääntyy hänen helluntailaiseen taustaansa.

 

– Mistä olet tuon saanut selville? Mutta ei se mitään, voin puhua siitä ihan hyvin.

 

– Mummoni oli helluntailainen ja olen ollut mukana helluntaiseurakunnan toiminnassa. Minulla on lapsenusko, ja uskon asiat ovat minulle tärkeitä ja pyhiä.

 

Omille lapsille Idalle, 23, Veralle, 20, Saralle, 17 ja Topiakselle, 13, on opetettu iltarukous kristillisen rakkauden hengessä.

 

– En ole halunnut antaa heille tiukkaa uskonnollista kasvatusta vaan mahdollisuuden valita, mitä ajattelevat.

 

Sinikka Svärdin seurakunta-aktiivisuus on vaihdellut.

 

– Välillä on ollut pitkiä aikoja, vuosia, jolloin en ole ollut mukana toiminnassa.

 

– Elän tällä hetkellä muutosten aikaa elämässäni. Mietin, mitä haluan kuuluvan elämääni. Mielestäni on terveellistä ottaa välillä etäisyyttä ja ajatella. Vaikka olen nyt tuumaustauolla, perususkoa Jumalaan, johdatukseen ja Raamattuun en tahdo menettää.

 

Sinikka Svärd on pohtinut, mikä on ihmisten luomaa uskonnollisuutta.

 

– Minusta Jeesuksen keskeisin sanoma oli ihmisyyden arvostaminen: olla ihminen toiselle, osoittaa rakkautta ja pitää huolta lähimmäisistä.

 

Sanoituksissaan hän toivoisi välittävänsä tärkeitä arvoja, kuten inhimillisyyttä, suvaitsevaisuutta ja – tietenkin – rakkautta.

 

– Rakkaus on ehkä kulunut laulunaihe, mutta se on kuitenkin niin valtava asia, että siitä riittää kerrottavaa. Ihmiset haluavat kuulla rakkaudesta. Meidät on luotu sellaisiksi, että haluamme rakastaa ja tulla rakastetuiksi. Ja onhan se kaikkein tärkeintä elämässä.

 

– Ihmisen arvostaminen ja toisista huolehtiminen on suurinta hengellisyyttä, Sinikka Svärd, sanoo.

 

 

Teksti: Sari Tikkanen

Kuvat: Jani Laukkanen