Viihteen ja gospelin maestro

Petri Laaksonen hieroo unenrippeitä silmistään kymmeneltä aamupäivällä. Hän oli asettanut herätyksen seitsemäksi, mutta edellisen illan konserttikiertueen harjoitukset olivat venyneet pitkään. Hän laittaa kahvin valumaan ja valitsee tuliaisleivistä kinkkureissumiehen.

Kaunis koti Helsingin ydinkeskustassa on harvinaisen siisti kiireisen sinkkumiehen asunnoksi. Isäntä on sytyttänyt kynttilöitä flyygelin päälle sekä kauniisti katetulle olohuoneen pöydälle. Kodikkuutta ja rauhaa lisäävät kymmenet enkelihahmot.

– Olen saanut valtavasti enkeleitä lahjaksi faneiltani. Tuon seinätaulun sain eräältä naiselta Oulussa, Petri sanoo osoittaen sängyn päätyyn asetettua ristipistotyönä kirjailtua rukousta.

Kaksikymmentä vuotta musiikin tekijänä ja esittäjänä on tuonut Laaksoselle pysyvän aseman suomalaisessa musiikkimaailmassa.

– Ihmiset ovat antaneet minulle tämän työn tulemalla konsertteihini ja ostamalla levyjäni. Yleisö on työnantajani, laulaja sanoo nöyrästi.

Laaksonen ei myönnä yleensä jännittävänsä, mutta juhlakiertueen aikana hänelläkin on perhosia vatsassa. Siitäkin on syytä iloita.

– Aikoinaan 80-luvulla pienetkin asiat tuntuivat jännittäviltä ja upeilta. Nykyään ongelma on ennemminkin se, että mikään ei enää tunnu miltään. On hyvä tuntea jännitystä ja innostusta,

Eläköön
elämä!

Laaksosen kahdenkymmenen vuoden ura lasketaan alkaneeksi esikoissävelmästä Eläköön elämä, jonka Sonja Lumme tulkitsi Suomen euroviisuissa. Vuoden -87 euroviisuissa Laaksonen jatkoi hittiputkeaan. Silloin Virve Rosti kajautti kerralla suomalaisten mieliin kappaleen Sata salamaa, joka äänestettiin keväällä 2005 kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi euroviisuksi.

Ensimmäinen soololevy Täällä pohjantähden alla julkaistiin 1994. Se oli menestys. Kaikkiaan Laaksoselta on ilmestynyt yhdeksän albumia.

Koska on kyse suomenkielisestä musiikista, sanoitukset ovat tärkeitä. Laaksonen käyttää sanoittajina tiettyjä luottohenkilöitä.

– Pekka Laaksonen, Anna-Mari Kaskinen, Sinikka Svärd, hän luettelee.

Monet suosikit, kuten Katri Helena ja Jari Sillanpää, ovat esittäneet Laaksosen kappaleita. Petri myöntää, että etenkin alkuun nuoren pojan oli pelottavaa lähestyä alan huippuartisteja oman sävellyksensä kanssa.

– Itsensä kauppaaminen tuntuu vieläkin kiusalliselta. Se vaati hirveästi rohkeutta ja itseluottamusta.

Tähtiartistien julkisen kuoren alta on paljastunut ihan tavallisia matti ja maija meikäläisiä.

– Monet pitkän uran tehneistä laulajista ovat pohjimmiltaan epävarmoja. Aluksi tuntui oudolta antaa heille ohjeita, kun itse olin vielä pojankloppi.

Kaamoksen
kansan messu

Petri Laaksonen kävi aikanaan rippikoulun Kansan Raamattuseuran Vivamon toimintakeskuksessa Lohjalla. Hengellisistä järjestöistä Raamattuseura on hänelle yhä läheisimpiä.

Laaksosen kenties tunnetuin laulu Täällä pohjantähden alla, jonka hän sävelsi Turkka Malin sanoihin, syntyi Vivamon Särkyneen sydämen kirkossa.

Helsingin tuomasmessussa Petri palveli pitkään kanttorina. Kirkkokonsertit kuuluvat jatkuvasti hänen ohjelmaansa.

Laaksonen on tehnyt paljon gospelmusiikkia Anna-Mari Kaskisen kanssa. Lokakuun 14. päivä saa ensiesityksensä kaksikon tuorein yhteinen tuotos Kaamoksen kansan messu, johon sisältyy heidän uusia laulujaan.

– Kaamoksen kansan messu on tarkoitettu niille, jotka eivät jaksa ylistää. Ihmisille annetaan mahdollisuus pohtia ja käydä rauhassa läpi kipeitä ja vaikeita asioita. Ja niitähän meidän jokaisen elämään kuuluu, Petri huomauttaa.

– Luemme Jobin kirjaa, ja päästämme ulos syytökset ja pettymykset. Näin teemme tilaa toivon sanomalle. Emme siis ryntää kiittämään ja ylistämään ennen kuin ihmiset ovat valmiita siihen.

Messua varten Petri Laaksonen säveltänyt jumalanpalvelusliturgian osat uudelleen. Muun muassa. Herran siunaus, Herra armahda ja Jumalan karitsa ovat saaneet kauniit uudet melodiat.

– Se ei ollut helppo tehtävä. Tekstit ovat lyhyitä, eivätkä ne ole runomuodossa. Olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen ja uskon, että sävelmille on käyttöä jatkossakin.

Kirkkomusiikista puhuttaessa keskustelu kiertyy luonnollisesti säveltäjien Teosto-korvauksiin. Petri Laaksosella on asiasta vankka mielipide.

– En ymmärrä, miksi kirkko ei suostu maksamaan korvauksia käyttämänsä musiikin oikeudenomistajille, siis musiikin tekijöille. Mielestäni musiikin merkitys jumalanpalveluksessa on ainakin yhtä suuri kuin puheen. Musiikilla kirkko voi saada lisää kaipaamiaan jäseniä, mutta silti uusista hengellisistä kappaleista ei haluta maksaa korvausta niiden tekijöille, Laaksonen napauttaa.

– Musiikista maksaminen ei olisi kirkolle suuri satsaus. Myös säveltäjillä on ihan muut motiivit tehdä hengellistä musiikkia kuin raha. En siis puhu asiasta saadakseni suurta taloudellista hyötyä, vaan puolustan tekijänoikeuksia.

Kiukku laantuu kuitenkin pian, kun Petri istuu pianon ääreen ja antaa käsiensä tanssia koskettimilla. Aamun unisuudesta ei ole häivääkään jäljellä, kun hän kajauttaa ilmoille iloisen iskelmäpotpurin.

Teksti Reija Kokkola Kuvat Jani Laukkanen 

Kaamoksen kansan messua vietetään ensimmäisen kerran 14.10. Helsingin Johanneksen kirkossa klo 19.00. Orkesterin ja neljän solistin lisäksi mukana on Tuomaskuoro. Jumalanpalvelus liittyy Helsingin seurakuntien tällä viikolla järjestettävään Armo-tapahtumaan, joka päättyy 16.10.