Abin levollista elämää

Helsinkiläinen abiturientti Piia Rytilä, 18, ei kamalasti jännitä ylioppilaskirjoituksia. Lukion alkuaikoina kirjoitukset kummittelivat epämääräisenä mörkönä, mutta pelko on hälvennyt ylioppilastutkintoon valmistavilla abikursseilla.

– Nyt tietää, millaiset kokeet on tulossa. Suhtaudun niihin haasteena ja odotan uutta elämänvaihetta. Muutos on kiva juttu, Piia Rytilä kertoo tunnelmistaan.

Lukion jälkeen toiveissa olisi lähteä lukemaan teologiaa, sillä jo yläasteajoista lähtien Rytilä on haaveillut papin ammatista. Opiskelupaikan saaminen on vielä epävarmaa, mutta käypä sen kanssa miten tahansa, nuori nainen suhtautuu elämään luottavaisesti. Usko Jumalaankin auttaa.

– Olen saanut huomata, että minut johdatetaan aina oikeaan paikkaan. Johdatusta on esimerkiksi, että asun nykyisessä asunnossani kämppikseni kanssa, hän iloitsee.

Rytilä ilmoitti vanhempiensa yllätykseksi muuttavansa pois kotoa jo kuvataidelukion viimeiseksi vuodeksi. Hän alkoi etsiä asuntoa yhdessä erään ystävän kanssa, ja oma koti löytyi hämmästyttävän nopeasti. Kesken ensimmäistä asuntoesittelyä tytöt pyysivät päästä kahdestaan toiseen huoneeseen ja rukoilivat hetken, olisiko Jumala tarkoittanut tämän asunnon heille. Sitten he vuokrasivat kaksion, ja äiti ja isä saivat huomata esikoisen olleen tosissaan itsenäistymispuheissaan.

Piia pitää asuntoaan kotina eikä pelkkänä kämppänä. Kristillinen elämä näkyy ystävysten asuttamassa huoneistossa, sillä seinällä on raamatunlauseita ja lähes päivittäin kämppäkaverit juttelevat hengellisistä asioista keskenään. Vieraitakin käy runsaasti.

– Meillä on tyypillisempää, että on ystäviä kylässä tai yövieraina kuin että istuisimme kahdestaan. Melkein poikkeuksetta kaikki, jotka tulevat luoksemme, kokevat kotimme lämpimäksi paikaksi.

Piia Rytilä käy mielellään myös messussa ja Kansan Raamattuseuran nuortenilloissa. ”Kräsälle” Piia tuli ensimmäisen kerran Oronmyllyllä käymänsä riparin myötä, ja myöhemmin hän oli isosena Vivamossa. Rippikoulukesä oli siitä erikoinen, että Piia osallistui silloin myös Prometheus-leirille, joka on uskonnoton vaihtoehto riparille. Useimmiten Prometheukselle menee sellaisia nuoria, jotka eivät osallistu riparille, mutta Rytilää kiinnostivat molemmat leirit.

– Siihen aikaan viihdyin Protulla paremmin, mutta nyt kun ajattelee, ripari on vaikuttanut 90-prosenttisesti siihen. keitä ystäviä minulla on nyt, mihin uskon ja miksi haluan isona. Nämä asiat eivät ehkä tulleet ihan suoraan riparilta, mutta sen kautta päädyin seurakuntaan.

Noora Melaanvuo