Jeesus on minun idolini

Pienessä Egersundin kaupungissa kasvanut Birgith oppi jo lapsena rukoilemaan kristittyjen isovanhempiensa opastuksella. Raamattua hän alkoi lukea enemmän vasta aikuisena tultuaan uskoon.

Vaikka Birgith uskoi jo lapsena Jumalaan, hän tiesi, että jossain vaiheessa hänen täytyy tehdä selkeä päätös seurata Jeesusta. 16-vuotiaana hän pyysi Jumalaa auttamaan, että hänestä voisi tulla kristitty.

Muutettuaan 22-vuotiaana Osloon Birgith tutustui kristittyyn tyttöön, joka kutsui hänet seurakuntaansa.

– Elämäni alkoi muuttua. Erosin ei-kristitystä poikaystävästäni ja menin raamattukouluun. Se oli upeaa aikaa. Seurakuntani ihmiset olivat lämminsydämisiä, ja halusin olla samanlainen kuin he.

– Olen yhä tuossa seurakunnassa ja minulla on siellä paljon ystäviä.

Usko on tehnyt Birgithistä kypsemmän ja itsevarmemman.

– Aiemmin huolehdin ja murehdin jatkuvasti, mutta nykyisin luotan kaikessa Jumalaan.

– Jeesuksessa minulla on todella hyvä ystävä. Koska hän antoi koko elämänsä puolestani, minun elämäni kuuluu hänelle.

Birgith tahtoo oppia tuntemaan enemmän Jeesusta ja kasvaa hänen kaltaisekseen.

– Haluan rakastaa ihmisiä niin kuin hän rakasti. Jeesus on minun idolini.

– Rukoilen, että voisin tehdä työtä siellä, missä Jumala haluaa minun olevan. Hän avaa ja sulkee ovia, tällä hetkellä mielisairaalassa työskentelevä Birgith sanoo.

Sairaalassa on tullut vastaan monia tilanteita, joissa hän on voinut kertoa Jumalasta. Potilaat pitävät siitä, kun musikaalinen hoitaja laulaa ja soittaa kitaraa.

Birgith toivoisi näkevänsä myös perheensä löytävän pelastuksen.

– Jumala on lupaa sanassaan, että perhekuntani pelastuu. Minä uskon, että niin tapahtuu. Se on hyvä lupaus.

Teksti: Elina Haavisto

Kuva: Seppo Haavisto