Johdatuksen huomaa jälkeenpäin

Nyt 39-vuotias Rantanen kuuli lapsena naapurin radiosta jumalanpalveluksia, mutta ei ymmärtänyt niistä mitään. Vasta koulun uskontotunneilla heräsi kiinnostus hengellisiin asioihin. Etsikkoaikoja oli 20 ikävuoden molemmin puolin. Nuorukainen luki Uuden Testamentin ja Psalmit parikin kertaa läpi.

– Päädyin lapsuuskodistani Karvialta Oriveden kautta Tampereelle. Vuonna 1992 helluntaiseurakunnan vieraaksi saapui amerikkalainen jengipomo Nicky Cruz. Kävin kovan hengellisen kamppailun ja lähdin tilaisuuteen sillä mielellä, että kävelen eteen ja tulen uskoon. Sali oli aivan täynnä, ja meinasin ensin häipyä ovesta ulos. Lavan eteen päästäkseni jouduin tungoksen takia kiertämään eteisen kautta. Sinä päivänä tulin kristityksi, Olavi kertoo.

Hän liittyi muutamaksi vuodeksi tutun naapurin kotipiiriin ja kävi kirkossa. Ennen ensimmäistä ehtoollista ehti kuitenkin kulua useampi kuukausi.

Viime vuosina Rantanen on osallistunut miestenpiiriin. Sekä itsekseen että yhdessä Satu-vaimon kanssa hän rukoilee ja käy eri seurakuntien tilaisuuksissa säännöllisen epäsäännöllisesti. Netin kautta voi kuunnella hyviä hengellisiä luentoja silloin kun ehtii, vuorokauden ajasta riippumatta.

Vuosi sitten Olavi osallistui Suomessa ensimmäistä kertaa järjestetylle miesten Alfa-kurssille. Tämän syksyn tilaisuuksiin hän on lupautunut vastuuhenkilöksi pienryhmää vetämään.

– Aloitamme Tampereella 19.9. Kansanlähetyksen Lähetyskodilla. Miesten Alfa on matalan kynnyksen paikka kaikille asiasta kiinnostuneille. Ensin on ruoka, sitten luento uskon perusasioista ja lopuksi keskustellaan pienemmissä porukoissa. Keneltäkään vaadita mitään, selvittää Rantanen.

Viime vuoden Alfa-kurssi innosti häntä lukemaan aamuisin luvun Raamatusta.

– Pyrin lukemaan Raamatun kirjoja alusta loppuun eikä suosikkijakeita ole. Jostain syystä minun on helpompi lukea Raamattua kuin rukoilla.

Tasaisena tyyppinä koen Jumalan yleistä huolenpitoa. Hän ei hylkää kriiseissäkään, mutta huomaan usein johdatuksen vasta jälkeenpäin.

– Kerran palasin laivalla Ruotsista sairaana ja ilman hyttiä. Rukoilin, että pääsisin johonkin nukkumaan. Juttelin lipputarkastusjonossa edelläolevan miehen kanssa, jonka vaimo oli jäänyt matkalta pois. Mies pyysi minua A-luokan hyttiinsä ja sain kertoa olevani uskossa, Olavi Rantanen todistaa.

Teksti ja kuvat: Merja Salonen