”Jos en olisi uskossa, olisinko elossakaan”

– Varsinaisesti yritys on Jumalan omaisuutta niin kuin kaikki muukin maailmassa, ja minun tehtäväni on hoitaa hänen omaisuuttaan parhaani mukaan.

Saastamoisen siirtyessä toimitusjohtajaksi suvun tehdas työllisti yli sata ompelijaa. Ensi töikseen hän joutui siirtämään tuotannon Nurmeksesta Unkariin ja Viroon.

– Jos en olisi uskossa, olisinko elossakaan, mies puuskahtaa tuota ja muitakin kovia aikoja elämässään.

Hän kasvoi uskovassa kodissa, mutta vieraantui uskosta murrosiässä. Tilalle tuli railakas elämä ja alkoholi, joka osoittautui miestä väkevämmäksi voimaksi. Tuli avioliitto, lapsi ja sitten ero.

Hän tuli valittaneeksi elämän surkeutta kantapaikkansa portsarille Roy Rissaselle, josta tuli myöhemmin lähetyslentäjä. Miehet sopivat tapaamisesta, ja Rissanen tuli kylään Raamatun kanssa.

– Hän johdatteli minut takaisin tielle. Siitä alkoi meidän nyt jo 25 vuotta kestänyt ystävyytemme.

Siitä alkoi myös Raamatun nälkä, ja usein ystävysten tie vei Oronmyllylle. Syyllisyys avioerosta vaivasi pitkään. Mutta yhä uudelleen Jari Saastamoinen koki myös armon ja anteeksiannon. Hän sai rinnalleen uuden vaimon, Leenan, joka kulki uskon tietä yhtä jalkaa miehensä kanssa.

– Olimme valmiit lapsettomaan avioliittoon, mutta sitten meille, syntyi tytär. Se oli Jumalan lahja.

Rukoukseen pitkin päivää turvautuva toimitusjohtaja sanoo, ettei usko ole tehnyt häntä synnittömäksi. Hyvät päätökset eivät aina pidä, ja aika ajoin kiusaukset osoittavat voimansa.

– Jumala on kuitenkin kantanut. Omilla voimilla en olisi täällä, kyllä minua on johdatettu ja siunattu.

Teksti Eeva Vainio
Kuva Anitta Mutanen