
Porilaissyntyinen Juha Hietaniemi, 32, on tykästynyt ähtäriläiseen maalaiskylään – niin aidosti kuin vain ennakkoluuloton kaupunkilainen kykenee.
Maaseudun nuorison halukkuus muuttaa pois ei Hietaniemeä hetkauta. Heli-vaimo on tyytyväinen paluumuuttaja, ja perheen nelivuotiaalle pojalle eivät tontin rajat tule vielä vähään aikaan vastaan.
Miehellä on varsin hyvät lähtökohdat selviytyäkin maalla. Hänestä tuli ensin taidegraafikko Porin taidekoulusta mutta heti perään puutarhuri Kokemäellä. Viimeksi hän valmistui oppisopimuksella maatalouslomittajaksi.
Juha Hietaniemi kertoo olleensa koko ikänsä hengellinen etsijä ja lukeneensa paljon uskonnollista kirjallisuutta.
– Erosin kirkosta 18-vuotiaana, koska luterilaiseen kirkkoon liittyi mielestäni kielteisiä asioita. Kun puoli vuotta sitten tulin uskoon, kirkon jäsenyys alkoi taas kiinnostaa. Kirkkoherran ilme oli kyllä mielenkiintoinen, kun menin kesällä virastolle ja ilmoitin haluavani liittyä taas kirkkoon!
– Nuorena tunsin tietynlaista kateutta uskovia kohtaan. Näin heissä sisäistä vapautta ja levollisuutta, joka minulta puuttui, Juha Hietaniemi kertoo.
Parin viimeksi kuluneen vuoden aikana hän paneutui intensiivisesti buddhalaisuuteen.
– Sitten aloin tutustua uudestaan kristinuskoon. Sekä hartauskirjat että teologinen kirjallisuus kuluivat käsissä.
– Armon kirkastuminen oli sitten muutamien tapahtumien huipennus. Luin piispa Eero Huovisen kirjoittaman kirjan idea Christi, joka käsittelee katolisen teologin Hans Kungin ajattelua. ’Kaikki syntyy ja on Jeesuksessa Kristuksessa.’ Se lause räjäytti. Jeesuksen olemus ja halu tulla minunkin sydämeeni kirkastui.
– Siinä samalla oivalsin, että Jeesuksessa on täydellinen vapaus. Tulevaisuuteen liittyvät huoletkin jäivät.
– Ihmisyksilöillä ja kansoilla on oikeus vapauteensa, mutta kaiken taustalla on yksityisen ihmisen sisäinen vapautuminen itsekkyydestä, eli synnin orjuudesta Jeesuksen avulla. Sitä minä en ollut ennen ymmärtänyt.
Jouko Siirilä