Kristinusko ei ole uskonto, vaan rakkaussuhde

Päätyminen seurakunnalliseen työhön ei ollut itsestäänselvyys, kun Oulussa vuonna 1944 syntynyt nuorukainen aloitti matematiikan ja muiden aineiden opiskelun Helsingin yliopistossa.

– Olin etsinyt jo monta vuotta Jumalaa idän uskonnoista ja parapsykologiasta. Uskoin vahvasti jälleensyntymiseen. En löytänyt mistään näistä lähteistä tyydyttäviä vastauksia. Siksi luin eräänä myöhäisenä iltana kaikki evankeliumit läpi yhdellä kertaa. Se kolahti.

Antti Pohjanraito sanoo tulleensa herätyksen tilaan, mutta ei aivan heti vielä uskoon. Hän alkoi rakennella omaa uskontoa, johon kuului Jeesuksen ja Raamatun luvun lisäksi muutakin.

– Pidin edelleen totena idän uskontojen joitakin oppeja. Eräs niistä oli jälleensyntyminen. Mutta Jumala oli saanut minusta kuitenkin niskalenkin. Hän vierotti minut näistä idän uskonnoista.

Suomenlinnan rannikkotykistörykmentin kokelaana ollessaan Antti Pojanraito päivysti kerran Katajaluodon koeampuma-aseman vartiotornissa. Hän alkoi veisata siellä kahta virttä. Toinen oli ”Oi Herra jos mä matkamies maan” ja toinen ”Oi Herra luoksein jää jo ilta on”.

– Kun minulla oli vielä pari viikkoa armeijasta jäljellä, niin löysin itseni elokuussa 1970 Helsingin olympiastadionilla järjestetystä evankelioimiskokouksesta. Siellä olleen julistajan sana osui minuun. Tunnustauduin uskovaksi ja Jeesuksen seuraajaksi. Vaimoni Annukka tuli uskoon seuraavana keväänä.

Mies sai raamattupiirissä hyvän kasvupohjan elämälleen. Hänen rakkain raamatunkohtansa on Fil. 4: 4 – 7, joka alkaa sanoilla: ”Iloitkaa aina Herrassa!”

Antti Pohjanraito toimi opettajana eri kouluissa ja opiskeli vielä seurakuntakuraattoriksi. Hän oli sen jälkeen seurakuntien nuorisotyössä ja aloitti vuonna 1985 Hyvinkään seurakunnan lähetyssihteerin tehtävät.

Antti ja Annukka Pohjanraidolla on kolme aikuista lasta. Heistä nuorin on kehitysvammainen Pekka, joka asuu vanhempiensa kanssa kotona.

– Ihminen on parantumattoman uskonnollinen. Kristinusko ei ole kuitenkaan uskonto, vaan rakkaussuhde Jumalaan ja Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen. Tämä suhde on elämäni tärkein asia ja perusturvallisuuden lähde tässä hyvin epävarmassa maailmassa. Ihmettelen sitä, miten ihmiset uskaltavat elää ja jopa kuolla ilman Jumalaa ja Kristusta.

Seppo Ylönen