Ihmisen näkökulmasta Jumalan käsittämättömässä armossa ei ole mitään tolkkua.
Keskiviikko 22. toukokuuta. Nimipäivää viettää Hemminki, Hemmo, Hemming

Kuolemasta elämään


MaryJoyce Hannahin lapsuudessa hänen isänäitinsä kertoi usein Jeesuksesta. Tyttö samasti kuitenkin Jumalan katoliseen pappiin, jolle täytyi käydä ripittäytymässä. Pappi herätti pelkoa, niin myös Jumala. Teini-iässä hän järkeili Jumalan pois mielestään naurettavana ihmisen luomuksena. (Sana 11.2.2010)

Parikymppisen MaryJoycen kitarisat leikattiin, mikä on yleensä harmiton leikkaus lapsille, mutta aikuiselle jopa vaarallinen. Leikkaus vaikutti sujuneen hyvin, mutta siitä toipuminen oli tuskallista, ja kerran MaryJoyce oli kuolla yllättävään verenvuotoon.

Vuoden ajan toipuessaan MaryJoyce luki Raamattua ja keskusteli Jumalan kanssa.

Erityisesti Jesajan jakeet herättivät vastakaikua hänessä.

”Kun kuljet vesien halki, minä olen sinun kanssasi, kun kuljet virtojen poikki, ne eivät tempaa sinua mukaansa, kun astut tulen lävitse, sinä et pala eikä liekki sinua polta. Minä, Herra, olen sinun Jumalasi. Minä, Israelin Pyhä, olen sinun pelastajasi.”

– Jumala on antanut paljon enemmän kuin olisin ikinä voinut kuvitella, sillä hän on pelastanut minut iankaikkiselta tuomiolta. Olen kapinoinut elämässäni, ja silti Jeesus on armahtanut minua antamalla syntini anteeksi. Tiedän varmasti myös, ettei kukaan voi varastaa hänen rauhaansa minulta, MaryJoyce toteaa nyt.

Kymmenen vuotta sitten Chris ja MaryJoyce avioituivat. Heillä on kaksi pienokaista: kolmevuotias Kate ja kymmenkuukautinen Jack. Amerikassa on mahdollisuus vain kolmen kuukauden äitiyslomaan. MaryJoyce lopetti työt kuulolaitteiden myynnissä kokonaan, kun Kate syntyi.

Syntymä oli täysi yllätys, sillä MaryJoyce oli vasta 24 raskausviikolla. Pienen pieni keskonen painoi vain 675 grammaa, joten hänen selviytymisensä hengissä oli hyvin epävarmaa. Vanhemmat ja seurakuntalaiset rukoilivat keskosen puolesta. Katen sydän leikattiin ja hän joutui olemaan sairaalassa kolme kuukautta.

Nyt tyttönen viilettää vaaleana leppäkerttuna pitkin olohuonetta pikkuveljen nököttäessä lelujen parissa. Haastattelun aikana äiti vaihtaa vaipan vauvalle, tarjoaa useamman kerran pientä purtavaa ja nostaa vuoroin lapsia syliin hetkeksi.

Lapsettomana oli helpompaa varata aikaa vaikka raamattupiiriin,

– Nyt lapset ovat jumalanpalvelukseni. Uskovana äitinä pyydän jatkuvasti apua Jeesukselta. Turhautuneena kysyn usein, miten tulisi toimia.

– Ääneen rukoileminen vaikka autoa ajaessa on myös esimerkki jälkikasvulle. Lapsi oppii, että joka tilanteessa voi pyytää apua ja neuvoa Jeesukselta, Mary Joyce sanoo.

Teksti ja kuva Kaarina Havia

Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin