Lähetystyön monitoiminainen

– Minulla oli jo kolmen vuoden ajan ollut synnintunto ja hätä elämän tarkoituksesta. Tämä johtui siitä, että 13-vuotias lähisukulaiseni oli kuollut tapaturmaisesti. Tiesin että ihminen voi mennä joko kadotukseen tai taivaaseen.

Evankelioimispäivien aikana sain antaa elämäni Jeesukselle ja löysin tarkoituksen elämälleni. Muistan kuinka Kalevi Lehtinen piti myöhemmin meihin nuoriin pitkään yhteyttä kirjeitse. Silloin unelmoin, että itsekin ostan kitaran ja alan evankelistaksi. Myöhemmin kylläkin selvisi, että kitaransoittajaa minusta ei tullut eikä tullut evankelistaakaan.

– Ensimmäinen Raamatusta alleviivaamani kohta on Luukkaan evankeliumin 10. luvussa oleva kohta siitä, miten meidän tulee rukoilla lisää työntekijöitä elopellolle, sillä eloa on paljon. Tämä on antanut suuntaa sen jälkeen tulleille vuosille.

Alarodun tie vei Porin kauppaoppilaitokseen opiskelemaan merkonomiksi. Silloin Porissa oli paljon nuorisoherätystä ja nuoret olivat liikkeellä. Tilaisuuksissa käytiin ahkerasti. Monet lähtivät lähetystyöhön.

 – Silloinen vuokraemäntäni totesikin, että hän ihmettelee mikäli valmistun, sillä hän ei ollut nähnyt minun kahden vuoden aikana lukevan muuta kuin Raamattua ja puhelinluetteloa.

Leena Alarotu on nykyisin osa-aikaeläkkeellä Kankaanpään opiston hallintopäällikön tehtävistä. Tässä työssä hän on ollut jo yli 30 vuotta. Hän kertoo, että usko on antanut hänen elämälleen turvallisuudentunnetta.

– Olipa ongelmani millainen hyvänsä, turvani on Hänessä, ei tarvitse hötkyillä turhien asioiden kanssa.

Lähetystyö on ollut aina Leena Alarodun sydämen asia. Hänen tehtävänään on ollut olla lähettäjänä. Kankaanpään seurakunnan lähetyssihteerinä hän toimi oman työnsä ohella vuosien ajan. Tähän kuului oleellisena osana rukoileminen lähettien puolesta. Myös monen hengellisen yhdistyksen kirjanpito on ollut hänen harteillaan, talkooperiaatteella.

– Tämä on ollut minun tapani julistaa evankeliumia.
Kaija Antola