Nissiset uskovat yhdessä

Kansan Raamattuseura on vaikuttanut huittislaisten Nissisten uskonelämän alkuvaiheisiin.

Satu Nissinen kertoo antaneensa elämänsä Jeesukselle Vivamon rippileirillä vuonna 1960.

– Minulla ei kuitenkaan ollut rippileirin jälkeen syrjäisen asuinpaikkamme takia kovinkaan suurta mahdollisuutta uskon jälkihoitoon eli uskovien yhteyteen osallistumiseen. Sen vuoksi hiljalleen ajauduin "sivuraiteelle".

Avioitumisen jälkeen Satu ja Markku Nissisen perheeseen syntyi kolme lasta. Vuodet vierivät perheellisten kiireissä eikä uskonasioilla ollut kovin suurta sijaa Nissisten elämässä.

Markku Nissinen kertoo ratkaisevasta Sanan ja rukouksen illasta Tervonsalmen leirikeskuksessa vuonna 1994.

– Olimme uskovan Jyrki-veljeni mökillä ja isäntäväki pyysi meitäkin lähtemään Tervonsalmelle hengelliseen tilaisuuteen. Emme halunneet pahoittaa heidän mieltään ja niin lähdimme kokoukseen, jossa puhujina olivat Terttu ja Yrjö Niemi.

Kokouksen sanoma kosketti ja etenkin Markun Jyrki-veljen todistus teki Nissisiin suuren vaikutuksen.

Nissiset menivät kokouksen päätyttyä sielunhoitoon ja rukoiltaviksi.

Markku Nissinen kertoo, että hän pääsi eroon raskaasta, vuosikymmeniä painaneesta taakasta, menneistä synneistä. Kaiken sai aloittaa alusta.

Satu Nissinen puolestaan koki Jumalan armossaan hyväksyneen hänet takaisin yhteyteensä. Näin tulivat todeksi Raamatun sanat "sitä joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos".

– Seurakuntayhteys avautui meille Alfa-kurssin, raamattupiirin, kotisolun ja hengellisten tilaisuuksien avulla. Myös Gideon-toiminnasta on tullut meille rakas asia.

Nissisten mielestä uskossa on parasta suuri turvallisuuden tunne.

Roomalaiskirjeen 10. luvussa vakuutetaan, ettei Jumalaan uskova joudu häpeään.

– Olemme saaneet kokea suurta siunausta ja johdatusta jokapäiväisessä elämässä.

Satu Nissinen antaa kiitoksen Jumalalle myös siitä, että hän parani häntä pitkään vaivanneista vaivoista. Paniikkihäiriö oli kiusannut vuosikausia ja pahimmillaan sulkenut Sadun oman kodin seinien sisälle.

Yrittäjänä toimiva Markku Nissinen sanoo, että hän on oppinut tuntemaan Jumalan nimenomaan armollisena Jumalana. Tämä on hänelle tärkeää kiireisessä ja vaativassa liike-elämässä. Töppäykset ja virheet, joita tulee tietäen tai tietämättään tehtyä, saa pyytää anteeksi.

– Olen kokenut, että liike-elämässä ei aina ole niin helppoa olla uskon tiellä. Joidenkin ihmisten kohdalla rahasta on tullut suorastaan epäjumala. Kun sitä on onnistunut hankkimaan, tulee kova pelko siitä, ettei vain menetä sitä.

Satu ja Markku Nissisen ilonaihe on, että heillä on yhteinen kiinnostuksen kohde, Jeesus Kristus.

– On tärkeää, että pysymme uskossa, sillä yhteyttä Jeesukseen emme mistään hinnasta halua uudelleen menettää, vaan haluamme kerran kirkkaudessa nähdä Jeesuksen.

Kaija Antola