Miehet pestattiin oitis töihin Husqvarnan rautavalimoon, jossa tarvittiin kipeästi työvoimaa. Kuuman ja raskaan työn tekijöitä värvättiin eri puolilta Eurooppaa tehtaaseen, joka oli kasvanut monipuoliseksi metallialan yritykseksi. Kun Husqvarna 1800-luvulla tunnettiin aseistaan, seuraavan vuosisadan menestystuote oli ompelukone. Valimo lakkautettiin 1972, mutta 2000-luvulla kansainvälinen monialayritys niittää mainetta niin moottoripyörien, metsä- ja puutarhakoneiden kuin kodin kylmäkalusteiden markkinoilla.
– Ajateltiin olla kesän yli töissä ja palata sitten kotiin, mutta valimossa vierähti neljä vuotta, vuodesta 1964 Jönköpingissä asunut Matti Risulainen kertoo.
Matti Risulainen, 75, teki työuransa metalliteollisuuden palveluksessa Jönköpingin seudulla, kunnes joutui 1985 jäämään sairaseläkkeelle. Askelta ovat hidastaneet sydänvaivat ja raskaasta ruumiillisesta työstä aiheutuneet kulumat. Sirkka-vaimonsa kanssa asusteleva Matti on kuitenkin mieleltään vireä ja aktiivinen suomalaisten seuraelämässä.
Kiuruvedellä, mistä Risulainen on kotoisin, hän jo nuorena poikana tuli tuntemaan uskonasiat. Pyhäkoulu ja lestadiolaisten seurat tutustuttivat Jumalan sanaan, rippikoulussa katekismus piti osata kunnolla. Luterilainen usko tuli osaksi elämää.
Ruotsiin muuton myötä usko jäi jotenkin takapajulle, mies tunnustaa. Olihan se mielessä ja radiokirkkoakin tuli kuunneltua. Hän piti pyhäpäivän kunniassa, mutta ruotsinkielinen kirkonmeno ei tuntunut ollenkaan tutulta. Isä meidän -rukouskaan ei sujunut, ja mies kaipasi äidinkielistä jumalanpalvelusta.
– Kun saatiin luterilainen pappi tänne, niin on tullut käytyä enemmän kirkossa. Ja nykyään kuljetan mummoja kirkkoon. Se on minulle sellaista ystävänpalvelua, Matti Risulainen hymyilee.
Iän myötä asenne on muuttunut ja Risulainen pitää tärkeänä, että jokainen henkilökohtaisesti sopii asiat Jumalansa kanssa ja saa synninpäästön. Valinta on tehtävä, pyytääkö anteeksi pahoja tekojaan vai ei.
– Olen sitä mieltä, että elämää seuraa iankaikkisuus, jossa on huonompi puoli ja parempi puoli. Kun olen syntini tunnustanut ja anteeksi saanut, rukoukseni on, että sitten pääsisin sinne paremmalle puolelle.
Kaj Aalto