Perustana rukous ja Raamattu

Pyhäkoulussa Kaija sen sijaan kuuli Jeesuksesta, joka rakastaa kaikkia.

– Sanoin opettajalle, että tuhmien päähän pudotetaan kivi. Muiden lähdettyä hän otti minut syliinsä ja kertoi Jeesuksen rakkaudesta.

Juoksin mummon luo syyttäen häntä valehtelusta. Sanoin, että Jeesus tulee tuhmista teoista surulliseksi, mutta rakastaa minua silti.

– Myöhemmin pidin tyttökerhoa ja menetin läheisen ystäväni, mikä pisti miettimään asioita. Mummo vastasi myöntävästi, kun kyselin olenkohan uskossa. Kuulin olevani ’hyvä ihminen’, mutta vastaus ei tyydyttänyt minua, Kaija sanoo.

Nuortenpäivillä eräs todistus vaikutti 18-vuotiaaseen neitoseen niin syvästi, että hän teki hengellisen ratkaisunsa illalla omassa sängyssään.

– Sanoin Jeesukselle, että jos en vielä ole sinun omasi niin ota minut omaksesi nyt. Samassa tuli valtavan hyvä olo.

– Minulle tuli kiire kertomaan asiasta isän tädille, Mammalle. Tämä todellinen esirukoilija pyysi kuolinvuoteellaan minua anomaan itselleen vielä pari päivää elinaikaa esirukouksia varten. Hänen hautajaistensa jälkeen Jumala alkoi puhutella ihmisiä ja moni sukulainen sai lähteä uskon tielle, myös isä ja äiti, kertoo Kaija.

Tampereella 1960-luvun lopulla Raamattuopiston ystävämummot olivat rukoilleet nuorten piiriä paikkakunnalle. Kaija löysi tien siunattuun piiriin, josta moni päätyi seurakunnan hommiin tai lähetystyöhön.

Samat mummot maksoivat Kaijalle peruskurssin Kauniaisten Raamattuopistoon.

Hän kieltäytyi tomerasti hakemasta nuorisonohjaajalinjalle ja lähti kodinhoitajaopistoon. Kun ensimmäinen työ perheessä loppui, tuntui Jumala sulkeneen kaikki ovet. Lopulta Kaija suostui hakemaan nuorisotyön opiskelupaikkaa. Hän sai kesätyötä jo ennen syksyllä alkavaa opiskelua ja työpaikankin ennen valmistumistaan. Kaija ymmärsi kulkevansa johdatuksessa.

Rukous ja Raamattu ovat perusta Ylöjärven seurakunnan lähetyssihteerinä toimivan Kaija Luoman elämässä.

– Arkipäivän ihmeitä tapahtuu joka päivä. Joku soittaa juuri kun pohdin sopivaa henkilöä johonkin tehtävään, tai illalla asioita pähkäillessäni muistan, että voin rukoilla ja jättää asian Jumalan haltuun.

– Vanha käännös sanoo: ’Minä kuljetan heitä, kun he kulkevat rukoillen.’

Merja Salonen