Puhelimessakin voi rukoilla

– Kun joku soittaa ja pyytää esirukousta, menen rauhalliseen paikkaan, ja sitten rukoilemme yhdessä.

– Rukousaiheita tulee nykyisin usein myös kännykän välityksellä.

– Aika usein pyydetään esirukousta erilaisissa hätätilanteissa.

– Jatkuva rukousaihe on herätyksen pyytäminen tänne Kuusamoon.

Omasta elämästään Anne Kananen kertoo yhden tärkeän rukousvastauksen: puolison ja kaksi lasta.

– Meitä oli pieni porukka naisia, joilta kaikilta puuttui mies. Kaikki muut tuntuivat olevan naimisissa ja lapsiakin heillä oli ties kuinka monta. Oman mieheni tapasin, kun olin jo reilusti yli 30-vuotias. Samoin kävi muillekin siinä rukousringissä. Tämä rohkaisuksi heille, jotka nyt rukoilevat puolisoa itselleen.

Lapsuudessaan Kajaanissa Anne Kananen kävi sekä pyhäkoulussa että hengellisessä Myöhemmin rippikoulu innosti hänet lukemaan Uutta testamenttia.

– Rippikoulun jälkeen rukoilin, että voisin tulla uskoon. Minulla ei ollut ketään jonka kanssa olisin voinut keskustella uskon asioita, mutta meille lahjaksi tilattua Sana-lehteä suorastaan ahmin ja sain siitä paljon apua.

– Kerran sängyllä maatessani tunsin ahdistusta siitä, etten omasta mielestäni ollut uskossa. Yhtäkkiä koin jotain samaa kuin Paavali: suomukset putosivat silmiltäni, ja tunsin suurta vapautta. Koin mieletöntä rauhaa, joka yhtäkkiä vaan annettiin ja laskettiin minulle. Vakuutuin siitä, että olen Jumalan oma.

Anne Kananen on myöhemmin oppinut, että sielunvihollinen tekee kaikkensa viedäkseen uskovalta rauhan. Yksi sen valheista on, että sinä et ole etkä voi olla uskossa.

– Nykyisin minulla ei enää ole tällaisia epäilyksiä

Nuoruudessaan Anne Kananen sai uskontaipaleelleen muistoksi kohdan Raamatusta. Se on Johanneksen evankeliumin 3. luvun 37. jae, jossa Jeesus sanoo ”Sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois.”

– Tämä on se asia, johon haluan jatkuvasti tarttua. Toinen minulle tärkeä kohta on: ’Anokaa niin teille annetaan’ (Matt. 7:7).

Kaija Antola