Rakkaus voittaa vihan

Siitä sai osansa myös silloin vasta 17-vuotias Paul Kinatamaa. Hän on kotoisin pienestä kylästä Keski-Ugandasta. Hän oli tullut vuotta aiemmin uskoon kristittyjen naapurien vaikutuksesta.

Ensimmäisen kerran Paul pidätettiin vuonna 1977, kun sotilaat tunkeutuivat täpötäyteen kirkkoon.

– He ampuivat ympäriinsä, mutta kukaan ei haavoittunut, Paul muistelee.

– Eräs seurakuntalainen kertoi nähneensä kuinka enkelit tarttuivat luoteihin.

Kirkosta pidätettiin 140 ihmistä. Heitä pahoinpideltiin ja heidät oli määrä tappaa. Mutta ministeri, jonka piti tulla antamaan siihen käsky, joutui matkalla auto-onnettomuuteen!

– Tuomiota odotettiin 2,5 kuukautta. Luimme Raamattua, rukoilimme, monia vankeja tuli uskoon. Lopulta meidät vapautettiin.

Parin vuoden kuluttua Paul pidätettiin uudelleen kahden ystävänsä kanssa, kun he jakoivat kadulla traktaatteja. He olivat vankilassa 11 päivää ja inhimillisesti ajatellen heitä odotti varma kuolema.

– Aina kun ovi aukesi, joku vietiin eikä hän koskaan palannut.

Kerran Paulkin ystävineen vietiin ammuttavaksi. Kasvot painettiin alas ja sotilaat osoittivat heitä aseella, mutta laukausta ei kuulunut. Sitten heidän käskettiin palata selliin. Se oli jälleen Jumalan ihme.

– Meitä lyötiin niin hirveästi, että luulin kuolevani. Nälkiintyneinä ja janoissamme vannoimme uskollisuutta Herralle.

He muistivat Paavalin ja Silaksen kokemukset Apostolien teoissa ja alkoivat ylistää Jumalaa.

Olimme usein rukoilleet ja odottaneet Jumalan tekevän työtään Ugandassa. Aloimme tajuta, että tehtävämme oli todistaa vankilassa ja ettei Jumala toisi ketään muuta tekemään sitä, Paulin vankitoveri Imelda kertoo noista ajoista kirjassa Ugandan polttouhrit (Karas-Sana 1980).

Pian sen jälkeen kun heidät vapautettiin, Amin syöstiin vallasta.

Paul Kinataama opiskeli pastoriksi ja lähti työhön Kampalan pahamaineiselle slummialueelle. Nyt hänen seurakunnassaan on 300 jäsentä. He auttavat orpoja, aikuisille opetetaan lukutaitoa. Koulussa on 160 lasta, rakenteilla on myös klinikka.

Erityisen tärkeää Paulille on evankelioiminen syrjäisissä kylissä, jonne hän ottaa aina nuoria mukaan.

– Ugandassa on sadonkorjuun aika. 1930-luvulla alkanut herätys jatkuu, paljon muslimeja tulee kristinuskoon, hän kertoo.

Myös Suomi ja rukous maamme puolesta on hänen sydämellään. Suomalaiset ovat vastaavsti mukana hänen työssään. Monilla koulun lapsista on suomalainen kummi.

Teksti ja kuvat: Johanna Manner