Savon tyttö löysi kotinsa Jerusalemista

Pyhässä kaupungissa asuminen kuulostaa samaan aikaan kadehdittavalta ja vaaralliselta. Tarvitseeko maassa pelätä?

– Ei Israelissa ole vaarallista, kun on aina sotilaita vieressä. En tunne koskaan pelkoa, Elsa Hanhijärvi vakuuttaa.

Hän on sopeutunut hyvin temperamenttisen kansan pariin.

– Asiat selvitetään riidalla ja huudetaan kovasti, sen jälkeen on kaikki selvää. Israelilainen ei ystävysty helposti, vaan tarkastelee ja keskustelee ensin. Sitten hän vasta kiinnostuu.

Rakkaus Israeliin syttyi Elsa Hanhijärvessä jo nuorena. Tultuaan 1950-luvulla uskoon hän alkoi lukea Vanhaa testamenttia. Erityisesti Israelin kansan historia kiinnosti.

Noihin aikoihin Suomen seurakunnissa ei juuri puhuttu Israelin valtiosta.

– Puhuttiin vain uudesta liitosta. Kun muutin Israeliin, ymmärsin, että uskoni oli pysähtynyt Jeesukseen, enkä nähnyt Isän töitä ollenkaan, vaikka Jeesus teki niitä. Israelissa ymmärsin myös vanhan liiton merkityksen.

Hanhijärvi on käynyt hepreankielisessä messiaanisessa synagogassa jo 30 vuotta. Jumalanpalveluksessa luetaan aina viikkoteksti sekä opetetaan ja tutkitaan profetioita ja seurataan siten historian kulkua.

Suomalaisnainen on työkseen siivonnut ihmisten koteja. Elsa uskoo, että Israeliin muutto ja sinne jääminen on ollut Jumalan suunnitelma hänen elämäänsä.

– Jumala kasvattaa ja kehittää perusluonnettamme eri asioidenkautta. Silloin pystymme suorittamaan tehtävän, johon hän on meidät tarkoittanut.

– Ihminen ei opi tuntemaan itseään nopeasti, se on pitkä matka.

Teksti: Elina Haavisto
Kuva: Seppo Haavisto