Suojattuna sodassa

Pelkkä vanhempien usko ei kuitenkaan riittänyt, vaan 9-vuotiaana Bill käveli alttarille rukoilemaan ’syntisen rukouksen’.

Tästä huolimatta Bill kertoo olleensa yhdessä vaiheessa elämäänsä täysi agnostikko, epäilijä ja miltei ateisti. Epäilys vaihtui myöhemmin uskoksi.
– Tulin pisteeseen, jossa ymmärsin, että on jotain suurempaa kuin minä itse, ja halusin olla kosketuksissa siihen todelliseen. Kun olin valmis, tulin takaisin Kristuksen luokse, Bill kertoo paluustaan.

Bill sanoo kaikkien kokemusten, niin hyvien kuin huonojen, olevan tärkeä osa hänen nykyistä suhdettaan Jumalaan.
– Minulla on lankeemukseni, mutta en olisi uskon ihminen nykyään ellei minulla olisi kokemuksiani – ongelmiani ja epäonnistumisiani.

Jumalan huolenpidosta Bill sai äärimmäistä kokemusta osallistuessaan Persianlahden sotaan eli Operaatio Aavikkomyrskyyn. Yhdysvaltain armeijaan 1980 liittynyt, musiikkikasvatusopintonsa collegessa keskeyttänyt Bill saapui Saudi-Arabiaan joulupäivän aamuna 1990 ja palasi ehjin nahoin tukikohtaansa Saksaan 27. huhtikuuta 1991.
– Sodassa tunsin itseni suojatuksi. Jumala suojeli minua, eivät aseet. Keskustelin iltaisin luterilaisen sotilaspastorimme kanssa teltassa kahvin ääressä. Se tuntui hyvältä.

Lisäksi hän osallistui jumalanpalveluksiin sunnuntaiaamuisin tukikohdan kappelissa. Sodan keskellä hengellinen elämä auttoi ja rohkaisi.

Yhdeksänvuotiaana pianonsoiton itseopiskelun aloittanut Bill soittaa nykyään antaumuksellisesti pianoa Brooklyn Greenwood -baptistikirkossa, säestää jumalanpalveluksissa ja johtaa kirkkokuoroa.
– Lapsena ainoa intohimoni oli soittaa pianoa kirkossa. Se oli ehkä sekoitus lapsen halua palvella Jumalaa ja samalla saada huomiota, Bill myhäilee.

Kuuluisasta Juilliard Schoolista lisäoppia taidoilleen hakevan Billin soitannasta näkyy selvästi työskentely Jumalan kunniaksi. Hetkistä tulee taivaallisia.
– Joskus olen itse yhtä yllättynyt kuin kuuntelijat. Käteni liikkuvat koskettimistolla ja minä vain kuuntelen.

Myös kotona arkielämän hartaus tapahtuu pianon ääressä.
– Soitan pianoa, kun olen yksin. Läsnä on vain minä, Jumala ja kissani.

Teemu Holmi