Terve usko ja lähimmäisyys löytyvät levon pohjalta

– Meidän ei tarvitse pelastuaksemme suorittaa minkään näköistä lunastustyötä itse, vaan saamme uskoa, että Jeesus sovitti synnit ja täytti lain, minun ja kaikkien puolesta, sanoo mikkeliläinen Eeva Lappeteläinen.

 

Hän kertoo viime vuosina pyrkineensä paneutumaan yhä enemmän Jeesuksen sovitustyön merkitykseen.

 

– Lepo Kristuksen täytetyssä työssä pitää uskonelämän terveellä pohjalla. Sitä kautta tulee myös lähimmäisen armahtaminen sekä kyky jakaa evankeliumia kaikille itsensä kanssa hätääntyneille ihmisille.

 

Katulähetystyössä aktiivisesti toiminut Lappeteläinen kertoo itse iloitsevansa uskon levosta ja on sitä mieltä, että se myös varjelee oikealla tiellä.

 

– Kun on näin hyvä Jeesus, niin miksi hänen luotaan lähtisi pois?

 

– Pysyttäytyminen Kristuksen työssä on tärkeää, tuntui miltä tuntui ja näytti miltä näytti. Siihen jokaisen uskovan on syytä palata. Sanotaanhan Galatalaiskirjeessä: ”Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna? Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta? Niinkö älyttömiä olette? Te aloititte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?”

 

Koulutukseltaan Eeva Lappeteläinen on laitoshuoltaja ja perhepäivähoitaja, mutta on toiminut myös vuonna 1992 perustetussa Katutyö ry:ssä, jonka puheenjohtaja, perustajajäsen sekä työtekijänä hän on. Kutsumuksekseen kokemassaan yhdistyksessä hän tekee ruohonjuuritason työtä ihmisten parissa.

 

Henkilökohtaiseen uskoon Lappeteläinen tuli 28 vuotta sitten. Hän meni hengelliseen telttakokoukseen. Siellä lauloi ja soitti eräs ystävä nuoruusajalta.

 

– Tunsin, että kaipaan tuota samaa. Niinpä menin sitten kysyttäessä eteen ja annoin elämäni Jeesukselle.

 

Ystäväpiirissä asia oli joillekin yllätys, sillä elämänmuutokseen päätynyt tyttö ei aiemmin ollut mitenkään uskonnollinen. Yhteydenpito joihinkin ystäviin jäi senkin myötä, että harrastukset vaihtuivat. Ravintolaelämä ja muu sellainen ei enää vetänyt puoleensa.

 

– Elämän varrella Jumalasta on tullut minulle yhä enemmän Isä. Hän on minulle kaikkein läheisin.

 

Tapio Ylönen