Tavat eivät romutu, ne vain muuttavat muotoaan."
Tiistai 7. helmikuuta. Nimipäivää viettää Riku, Rikhard

Uskon siemen on itänyt sydämessä


Svetlana Hirvonen on kasvanut ateistisessa Neuvostoliitossa. Koulussa ei ollut uskonnonopetusta, mutta hän tutustui ortodoksiseen uskoon mummonsa ja isänsä välityksellä. (Sana 14.1.2010)

Mummo oli kansallisuudeltaan kazakki. Hänen huoneessaan olevaa ikonia Svetlana sai katsella, mutta siihen ei saanut koskea. Ikonissa oli Pyhä Varvara (Barbara), uskon marttyyri 300-luvulta. Mummo kertoi Pyhän Varvaran tarinaa, ja Svetlana ihmetteli, miksi hyvä ihminen joutuu kärsimään maailmassa. Mummo rukoili säännöllisesti ukrainan kielellä, jota Svetlana ei ymmärtänyt. Isä kielsi Svetlanaa kertomasta mummosta koulussa, ettei mummo joutuisi vaikeuksiin. Kotikylässä ei ollut kirkkoa.

Kun olot Neuvostoliitossa vapautuivat, Svetlana meni kasteelle ortodoksikirkossa 18-vuotiaana. Kirkkoon liittyminen oli tullut muotiin nuorten keskuudessa. Svetlana ei kuitenkaan heti ymmärtänyt, mistä uskossa on kyse. Hän oli kiinnostunut kaikista uskonnoista ja lainasi kirjastosta mm. Mormonin kirjan ja Bhagavadgitan, hindujen pyhän kirjan.

Ensimmäisen Raamatun Svetlanalle antoi eräs suomalainen nainen, kun Svetlana oli 20-vuotias. Silloin hän löysi sen, mitä oli etsinyt. Raamatun ohella hänelle tärkeä kirja on pappi Vadim Sinitskin kirjoittama teos uskovan ihmisen opastukseksi.

Svetlana muutti Suomeen vuonna 2009 avioiduttuaan suomalaisen miehen kanssa. Hän työskentelee harjoittelijana Vapaakirkon kirpputorilla Kiteellä.

Svetlana kertoo, että hän voi luottaa Jumalaan kaikissa elämänsä asioissa. Kaikki ihmisen elämässä tapahtuu Jumalan tahdosta. On turvallista elää, kun ei tarvitse pelätä kuolemaa. Se on Svetlanalle ilon aihe.

Kirsti Rautiainen

Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin