”Uskotko tämän kaiken syntyneen itsestään?”

 Hän muistaa hyvin, kun hän nelivuotiaana käveli metsässä ja Jumala puhutteli häntä:  

-Kuulin äänen, joka kysyi, että uskotko kaiken tämän syntyneen itsestään. Ajattelin, että en todellakaan! Jumala sanoi siihen, että sitähän minäkin.

Näin vahvan kokemuksen jälkeen Jyrin ei ole koskaan ollut vaikea uskoa Jumalaan. Hän muistuttaa kuitenkin, että on Jumalan armoa, jos usko on vahva.

Uskonelämä on Jyri Laakkoselle jotain yhtä luonnollista kuin hengittäminen tai syöminen.

– Ajattelen, että ihminen on iankaikkisuusolento. Ei ole olemassa pelkästään alkua ja loppua, vaan elämä jatkuu iankaikkisesti.

– Uskon, että Jumalalla on minunkin elämälleni suuri suunnitelma.

– Otan Raamatun sanan vastaan lapsen lailla. Vaikka Raamatussa on asioita, joita on vaikea käsittää ja jotka minun puutteellisella ymmärrykselläni tuntuvat jopa ristiriitaisilta, se on minulle Jumalan pyhää sanaa.

Myös rukous on Jyrille tärkeää; kuin lapsen keskustelua taivaan Isän kanssa.

Seurakunnalta Jyri Laakkonen toivoo, että se olisi kotiyhteisö, jossa kaikki ovat yhdenvertaisia ja jossa saisi kokea Pyhän Hengen läsnäoloa ja kasvaa uskossa. Tunnustuskunnalla ja seurakunnan nimellä ei ole niin väliä.

– Ehtoollisella saan konkreettisen vakuutuksen siitä, että Jeesus on sovittanut ristinkuolemallaan ja verellään minun ja kaikkien muidenkin synnit menneisyydessä, nyt ja tulevaisuudessa.

– Muutenkin kuin ehtoollisella käydessäni ajattelen usein sitä, miten Jeesus käski meitä muistamaan häntä.

Mira Piispa