Uuteen elämään opettelua

– Tulin pystymetsästä uskoon ja kaikki asiat olivat minulle uusia ja toisaalta myös pelottavia. Saan kuitenkin kiittää taivaan Isää siitä, että sain katsoa asioita pienen lapsen silmin ja untuvikon saappaista. On todella hienoa, että olen saanut löytää taivaan Isän rakkauden.

Usko on muuttanut Ritan elämän sisällön uuteen ja parempaan. Hän on oppinut luottamaan elämään ja löytänyt itselleen optimistisen elämänasenteen. Hän myös haluaa uskovaisena opetella ymmärtämään rakkauden merkityksen.

– Uudelle paikkakunnalle muutto on verottanut voimavarojani, mutta se on myös ollut uudistumisen aikaa. Jumala on tehnyt joissakin asioissa minut entistäkin riippuvaisemmaksi ja toisaalta taas kasvattanut minut ottamaan uusia askeleita hänen rakkaudessaan. Haluan myös opetella enemmän ja enemmän rakastamaan sekä ennen kaikkea ottamaan rakkautta vastaan.

Rukouksesta on myös syntynyt uskon myötä Ritan elämään uusi voimavara ja siitä on tullut tärkeä osa hänen elämäänsä. Hän ei ole löytänyt vielä yhtään liian vähäpätöistä rukousaihetta.

– Olen rukouksen kautta ruvennut saamaan vastauksia sellaisiin asioihin, joissa en aiemmin osannut luottaa Isän hoivaavaan rakkauteen. Voin nyt tuoda sellaisia asioita Isän käsiin, jotka ennen olivat minulle vaikeita ja voin nyt luottaa, että ne onnistuvat.

Muutoksien ja elämänmyllerryksien keskellä Rita on saanut huomata, että ihminen tarvitsee elämäänsä pysyvyyttä, jota ei löydy tavarasta tai materiasta. Jumalan rakkaus on hänen mielestään niin pysyvää, että sen pohjalle voi juurensa pistää.

– Olin kasvattanut juureni entiselle paikkakunnalleni ja sen seurakuntaan. Kuitenkin parin vuoden aikana olen saanut huomata, että eri paikkakuntien ja seurakuntien välillä ei tarvitse olla rajoja. Uskon juurien ei myöskään tarvitse olla paikkaan sidottuja. Löydän rakkautta mistä tahansa kunhan vain kannan Jeesusta sydämessäni.

Rita toteaakin, että taivaan Isän puutarhassa ei tunneta rajoja.

– Isä huolehtii vaikka mentäisiin umpimetsään kasvamaan ja hän varmasti raivaisi meille sinne kasvualustan.

Teksti: Eija Lehikoinen

Kuva: Rita Schulzin albumi