Kristillinen kirkko on alusta asti ollut kriisin kirkko. Monoliittinen rakennelma ja opillisesti yhtenäinen kirkko on täysi mahdottomuus.
Sunnuntai 19. toukokuuta. Nimipäivää viettää Emilia, Emma, Emmi, Milla, Milja, Milka, Amalia, Emilia, Emma, Amalia, Mili

Bryssel ja Bhutan


Yksi maailman kenties eksoottisimmista paikoista on Himalajalla sijaitseva Bhutanin kuningaskunta. En ole koskaan käynyt siellä, mutta jostain kumman syystä olen lapsesta saakka haaveillut matkasta Bhutaniin.(Sana 8.10.2009)


Bhutan tuli uniini uudelleen, kun kuulin, että Bhutanissa on jo vuosikausia tutkittu, miten korvata bruttokansantuote (BKT) käsite. Sehän on tunnetusti vanhentunut tapa mitata hyvinvointia. Mitä enemmän tuotetaan tavaroita, sen suurempi on BKT.


Jos Suomi hakkaisi kerralla kaikki metsänsä, keittäisi niistä sellua tai sahaisi puut laudoiksi, niin jo vain bruttokansantuote nousisi kohisten, vaikka moinen luonnon tuhoaminen olisi niin luonnon, ympäristön kuin ihmisenkin kannalta todella tuhoisaa.


Hurrikaani Katriina nosti bruttokansantuotetta, vaikka Katriina tappoi lähes 2000 ihmistä ja aiheutti satojen biljoonien tuhot. Katariinaa seurannut taloudellinen aktiviteetti kun näkyi positiivisesti BKT:n indikaattoreissa.


Bhutanilaiset haluavat korvata vanhentuneen käsitteen uudella ”Gross national happiness” -käsitteellä, suomeksi Brutto Onnentuote, BOT. Se laskisi elintasoon kuuluvaksi koulutuksen, terveyden, yhteisöllisyyden, kulttuurin, hyvän hallinnon ja ihmisten välisen tasa-arvon ja tietenkin onnellisuuden.


Bhutanilaiset eivät ole yksin asialla. Akateemisissa piireissä on kehitelty jo viitisentoista vuotta sitten uusia mittareita. ”Living planet index” on yksi niistä. Myös ”Ekologinen jalanjälki” ja sen mittaaminen on esimerkki uudesta ajattelusta. Käytin itsekin asiasta puheenvuoron eduskunnassa lähes heti kättelyssä, kun tulin valituksi kansanedustajaksi 30 vuotta sitten.


Nyt seuraan asioita Brysselissä. Lapsuuteni haave Bhutan on kaukana Brysselistä niin henkisesti kuin muutenkin, mutta samoja asioita täällä mietitään kuin Bhutanissa.


Asialla on itse komissio eivätkä vain hurahtaneet maailman parantajat. Euroopan komission mukaan perinteinen tapa mitata taloutta eli BKT on vanhanaikainen. Se ei komission mukaan ota huomioon ympäristöä, yhteisöllisyyttä eikä onnellisuutta. BKT ei mittaa hyvinvointia kuten puhdasta ympäristöä, sosiaalista koheesiota tai kuinka onnellisia ihmiset ovat. Siksi BKT:a ei saa ymmärtääkään edistyksen mittapuuksi.


Saimmekin täällä Euroopan parlamentissa käteemme paperin, jossa komissio haluaa pilottia, joka mittaisi kasvihuonepäästöjen ja ilmansaasteiden vähentymistä, vedenkäyttöä jne. Jos nyt ei ihan vielä korvaamaan BKT:a, niin ainakin sitä täydentämään.

 

Liisa Jaakonsaari



Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin