Erehdysten jäljillä

Lopulta kylän melonien maine kasvoi niin, että tuntui tuhlaukselta antaa niitä lapsille; kaikki myytiin hyvään hintaan. Niin sitten kävi, kertoo suurliikemies Anand Mahindra, että sato sadolta melonien laatu heikkeni. Enää ei kannata matkustaa Parraan asti meloneita ostamaan.

Erehtyminen on inhimillistä, eikä erehtymisen pelossa pidä jättää valintaa tekemättä. Sitä paitsi: valitsematta jättäminenkin on valinta, helpompi mutta ei välttämättä oikeampi.

Anders Celsius keksi jakaa veden lämpötilan sataan yksikköön, mutta erehtyi merkitsemään lämpötilan jäässä 100 asteeksi ja kiehuessa nollaksi. Vasta Celsiuksen kuoltua ja hänen ruumiinsa jäähdyttyä yli 63 asteiseksi Carl von Linné ehdotti mitta-asteikon kääntämistä nurin. Pieni erehdys ei haitannut, celciusasteet tulivat käyttöön.

Linné itse puolestaan loi tieteellisen luokittelun eli taksonomian ”kaikelle kasvavalle” – kasveille, eläimille ja kiville. (Viimemainittu taisi olla erehdys, vaikka peltotöitä tekevä näkeekin kivien nousevan pellosta keväisin.)

Nykyään kasvupotentiaalia on eniten erehdyksillä, joten Linnén linjoilla, tässä epätieteellinen luonnos erehdysten taksonomiaksi:

Perusjako on onnettomien erehdysten ja onnellisten erehdysten välillä. Edelliset ovat kalliita, pahimmillaan kyse on ihmishengistä. Toiset erehdykset taas tuottavat iloa – tosin usein riippuen siitä, onko kyseessä oma vai jonkun toisen erehdys.

Lisäksi erehdykset voisi jaotella julkisiin ja huomaamattomiin, korjattavissa oleviin ja korjaamattomiin, lyhytikäisiin ja ikimuistoisiin, opettavaisiin ja toistuviin.

Naisten ale-ostokset ovat useimmiten melko huomaamattomia, lyhytikäisiä ja korjattavissa olevia erehdyksiä, joista ei opita, sillä shoppailu itsessään tuottaa iloa. Miesten sotaretket puolestaan kirjataan historian sivuille korjaamattomina ja onnettomina erehdyksinä, eikä niistäkään näytä opitun.

Taloudessa, politiikassa ja ennen muuta talouspolitiikassa erehdykset harvemmin ovat onnellisia, kun taas luonnontieteissä onnekas erehdys voi tuottaa tärkeitä tuloksia.

Jokaisen erehtyneen kannattaa heti anteeksipyynnön jälkeen kysyä, miten erehdyksen voisi korjata. Jos armahtavaa mieltä ja luovuutta riittää, moka voi kääntyä mahdollisuudeksi.

Miksikä muuten Pauligilla kutsutaan paahtoerää joka on mennyt reilusti pieleen? Juhlamokaksi tietenkin.

Jori Ringman
jori.ringman(@)cepi.org

Kirjoittaja toimii johtajana Euroopan paperiteollisuuden järjestössä Brysselissä.