Kolme versoa

Voi paljonkin!

Jokainen näistä on puhunut minulle viime aikoina verson kasvun ihmeestä. Kaikki samassa maaperässä kasvava ei kasva yhtä isoksi. Jokainen hyvä idea ei kanna kauas. Uusi hengellinen pelinavaus ei anna ruoki. Etukäteen emme tiedä, mikä verso kantaa mukanaan Jumalan siunausta. Mikä saa elää ja tuottaa paljon hedelmää.

Ruusu puhuu omaa kieltään takapihallamme. Kesken haravoinnin jäin ihmettelemään pienestä äitienpäiväruususta kohoavaa versoa. Yksi oksa on alkanut hirmuisen pituuskasvun ylitse muiden. Se on huomattavasti pitempi minua eli yli 162 cm. Muu osa ruusupensaasta on normaalin näköinen, matala ja vähän kitukasvuinen. Tämä yksi on miehen sormen paksuinen, kietoutunut jo syreenipensaaseenkin. Komea, jykevä, vahva-vartinen ja elinvoimaisen tuntuinen.

Mitähän siitä tulee? Kestääkö se yli talven? Haluan nähdä mitä siitä kehittyy. Verso on ottanut minut lumoihinsa.

Samalla tavalla tapahtui Jyväskylän Mission Metallimessussa. Valo ja pimeä kohtasivat jäähallissa. Valaistu alttari, metallipapit valkoisissa, muusikot mustissa. Joku yritti huudella ja hänet laitettiin heti ruotuun. ”Jos taputatte, niin vain Jumalalle”. Sitten räjähti virsi: "Halleluja, kiitos Herran, suuren voitonruhtinaan." Säestys oli virren kokoinen elämys. Vahva, raskas, tosi. Minun ytimissäni alkoi soida. Jokin suomalainen syvältä nouseva ääni kantoi meitä. Kaikki tuntuivat laulavan. Oli helppoa veisata omalla äänellä. Katsomossa istuivat he, jotka eivät kenties tule virsiä muuten laulaneeksi.

Tämä verso kestää tumman kansan painon, laulun ja uskonilmaisun. Myös minut ja minun sieluni tummuuden.

Iso stadion Baselissa, viheriöllä avoin risti, reunoilla kymmeniä tuhansia sveitsiläisiä liput käsissään. Kristus-päivän kuva, joka siirretään lokakuussa 2008 Turku-halliin. Rukouksen verso on lähtenyt kasvamaan Turussa opiskelijoiden parista ja aloitteesta. Se on kasvanut mittavaksi kansanliikkeeksi yli kirkkokuntien rajojen. Kaiken muun hengellisen toiminnan keskeltä on noussut yksi elinvoimainen verso, joka huutaa: ”On yksi nimi ylitse muiden”.

Haluan olla mukana. Haluan nähdä mitä tapahtuu. Millaiseksi puuksi tämä verso kasvaa Jumalan valtakunnassa.

Ihminen ei voi itse ratkaista sittenkään, mikä verso lähtee kasvuun. Joku saa siivet ja lähtee eteenpäin. Toinen jää maan tasalle ja on itsessään riittävä. Hengellisessä työssä etsitään uutta, uudistetaan vanhaa, nähdään näkyjä, ideoidaan, kurssitetaan, sponsoroidaan… Sitten yllättäen joku verso lähtee erityisellä voimalla kasvuun. Jostain syystä Jumala tekee sen, avaa ovet, kutsuu ihmisiä mukaan, siunaa hedelmän tahtonsa mukaan.

Odotan kevättä ja sen tuomaa viestiä ruusun, Metallimessun ja Kristus-päivän kohdalla. Minussakin voi versoa jotain uutta. Ihmisenä.

Maija Nyman

pdlmd.q|pdq$vdqd.il

Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja ja Kansan Raamattuseuran työntekijä.