Minun mielestäni

Ollessani kesällä rippikouluopettajana sain vastattavakseni aikamoisen liudan kysymyksiä. Ovatko muiden uskontojen kannattajat väärässä? Ketkä pääsevät taivaaseen? Onko homoseksuaalisuus syntiä? Miten Jeesus saattoi olla vihainen, jos hän ei koskaan tehnyt syntiä? Saako nainen saarnata? Pitääkö jokaista Raamatun käskyä totella? Mitä on Pyhän Hengen pilkka?

Lähes jokainen vastaukseni alkoi sanoilla: Tämä on vaikea kysymys. Seuraava lauseeni oli useimmiten: Tästä on monenlaisia käsityksiä kristittyjenkin keskuudessa. Näiden alustuslauseiden jälkeen yritin vastata kysymyksiin parhaan tietoni ja ymmärrykseni mukaan.

Tässä maailmassa ei selviä keskustelematta. On osattava perustella omia mielipiteitään. Vielä tärkeämpää on kuunnella mitä toisilla on sanottavanaan. Usko ei ole mielipideasia. Mutta monet uskoon liittyvät kysymykset ovat ehdottomasti keskustelukysymyksiä. Ongelmana uskonnollisessa keskustelussa tuntuu vain usein olevan se, että keskustelun osapuolet eivät kohtaa toisiaan. Karrikoidusti vastakkain ovat ne, jotka asettavat itsensä Jumalan asemaan ja tietävät tarkasti ja ehdottoman varmasti mitä Jumala ajattelee, ja ne, joiden perustelut alkavat lauseella: "Minä itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä...".

Mikä on keskustelun rooli kristinuskossa? Miksi Raamatussa ei vastata suoraan kaikkiin kysymyksiin? Helppo vastaus on tietysti se, että kuka jaksaisi lukea Raamattua, jossa jokainen erillistapaus olisi käsitelty. Mutta ehkä Raamatun tapa puhua elämästä kertoo jotain syvällisempääkin Jumalan suhteesta ihmisiin. Jumala ei halua puhua ihmisille vain ohjekirjalla tai lakikokoelmalla. Hän ei halua olla ohjekirjan laatija, jonka suhde ihmisiin on ainoastaan insinöörin suhde rakentamaansa härveliin. Jumala haluaa keskustella luomansa ihmisen kanssa, hän haluaa vaikuttaa ja luoda uutta.

Me puhumme paljon Jumalasta, mutta usein annamme Jumalan puhua meille vain vähän. Olemme niin rakastuneita omaan tietoomme, että emme anna kenenkään – edes Jumalan – vaikuttaa siihen. Keskusteleminen on vaarallista, sillä se altistaa meidät muutokselle. Ehkä olen itse väärässä tai ehkä mielipiteessäni onkin korjattavaa. Jumala luo sanallaan uutta.

Hanna Mithiku

kdqqd.plwklnx$khovlqnl.il

Kirjoittaja on ihmettelijä, kyselijä ja kyseenalaistaja, joka opiskelee kehitysmaatutkimusta ja teologiaa Helsingin yliopistossa.