Ihmisen näkökulmasta Jumalan käsittämättömässä armossa ei ole mitään tolkkua.
Torstai 23. toukokuuta. Nimipäivää viettää Lyydia, Lyyli, Lydia

Risti ja riita


Erään kaverini keittiössä on kirjahylly, jossa on satoja erilaisia keittokirjoja. Kirjat ja ruoat ovat hänen vaimonsa harrastus. Tahtoisin samanlaisen hyllyn kotiini. Olisi hienoa selailla kirjoja ja kokkailla kaiken maailman pöperöitä. Hassua asiassa, että hoikka kaverini ilmoittaa syövänsä pääasiassa vain tomaattikeittoa. Ja millä kaikella hän voisikaan herkutella.

 

(Sana 9.8.2007)

 

Erään kerran jäin kuuntelemaan rakkaan äitini näkemyksiä siitä, miten avioliitossa tulisi elää. Minulla on vaimoni kanssa takana 25 yhteistä vuotta ja viisi lasta. Hassua, vaikka rakkaan äitini elämä on mennyt toisin, hän mielellään jakaa näkemyksiään minulle.

 

On paradoksi, että olen isätön poika ja kuitenkin isä viidelle lapselle.

 

Eräs kaverini kirjoittaa rakkaudesta. Hänen ajatuksensa ja runonsa koskettavat. Hassua, vaikka hän kirjoittaa niin kauniisti rakkaudesta, hänen oma perheensä on hajonnut elämän melskeissä. Unelmat ja eletty elämä eivät menekään samaa latua – ristiriitaista.

 

Irakissa tuhannet hartaat muslimit vaelsivat kohti pyhää temppeliä. Sillalla joku huusi: –Täällä on pommi. Syntyi paniikki, jossa tuhat uskovaa tallautui kuoliaaksi. He olivat menossa Jumalansa luo, mutta heidän uskonsa ei kantanut kengän kärkeä pidemmälle. He pelkäsivät paniikissa kuolemaa. Myönnän, että minäkin olisin juossut paniikissa muiden mukana, mutta jotain ristiriitaista tässäkin on.

 

Istuin kerran messussa. Kirkkosaliin kannettiin sillä kerralla lukuisia sotalippuja ja viirejä. Rukoiltiin ja laulettiin rauhaa ja Jumalan suojelusta rajoillemme. Puhuttiin karjalaisten kohtalosta ja Suomen kohtalon hetkistä. Ei sanaakaan venäläisten kohtaloista. Pakkosiirroista. Ei sanaakaan aseistakieltäytyjistä ja rintamakarkureista. Tai heistä jotka vakaumuksensa vuoksi istuivat vankilassa.

 

Tunsin olevani ottelussa, me vastaan ne. Sisälläni perinnöksi saadut asenteet ja ristiriitaiset ennakkoluulot naapuria vastaan. Kahden kesken tai äijäporukassa puhumme ryssistä. Epäluulo on syvällä meissä. Yhtä syvällä, kuin rakas Suomi on minussa. Älä tapa, mutta valmistaudu siihen – ristiriitaista.

 

On luultu, että piraijat ovat julmia verenhimoisia petokaloja. Tutkijat ovat selvittäneet, että piraijat elävät parvissa, koska ne pelkäävät. Eikö ihminenkin viihdy parvissa?

 

Tv:n luontodokumentissa sanottiin: savannilla kaikki on leikkiä, jos ruokaa on riittävästi.

 

Kaikki on niin ristiriitaista. Ihmisessä täytyy olla jokin suunnitteluvirhe.

 

Höh…mitä minä tässä höpisen.

 

Sadan vuoden päästä meitä ei muista kukaan, mutta Jeesuksen tuntevat kaikki!

 

Joel Hallikainen

www.joelhallikainen.com

 

Joel Hallikainen on lauluntekijä ja laulaja.

 



Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin