Eräs runoilija kirjoitti kolumnissaan: ”Suudelma ei saastuta.” Hm… kuulostaa kauniilta. Suudelma on kaunis sana. Se tuo mieleen kauniita asioita. Suudelmista on kirjoitettu ja laulettu maailman sivu. Rakkauskirjeet on suljettu suudelmin. Suudelmin nukahtavat rakastavaiset eilen, tänään ja huomenna.
(Sana 18.10.2007)
Pysähdyn miettimään, mikä suudelmaon. Miksi toista pitää koskettaa sillä jolla syö, siihen jolla toinen syö? Suudelmahan ei ole ruokailu. Suudellessani mietin, ovatko hampaani puhtaat. Mikä ihme tuo suudelma on? Mihin se meissä osuu? Onko huulet tehty suudeltaviksi?
Vihaa täynnä oleva ihminen puristaa huulensa yhteen. Tiukasti yhteen puristetut huulet viestivät pelosta ja ahdistuksesta: älä tule lähelleni.
Huulet nauravat ja vapisevat. Lapsen huulet ovat avoimet kuin taivas yllämme. Huulilla saamme äidin rinnoilta ensimmäisen kosketuksen elämään, kuin suudelman.
Suudelma on portti iloon, kun siihen liittyy aito rakkaus toista kohtaan. Suudelma vahvistaa lähes jumalallisella tavalla. Rakastava suudelma on antamisen lähes korkein muoto. Kuinka lähelle toista voikaan päästä, että alkaa tehdä mieli suudella häntä? Oletko ollut rakastunut tai nähnyt rakastuneen? Katso rakastuneiden huulia. Ne hymyilevät ja ovat täynnä mahdollisuuksia.
Suudelma ei saastuta, sanotaan. Olen eri mieltä. Suudelma saastuttaa, jos se etsii omaansa. Särkyneen suudelma on janoinen. Se etsii kiihkeästi rakkautta ja haluaa tulla nähdyksi. Sille kelpaa lähes kaikki. Särkyneen suudelma vaatii täyttäjää. Se ei kykene antamaan, sillä se huutaa: Auta minua ! Anna minulle!
Lehdistä saa jatkuvasti lukea särkyneiden suudelmista, avioeroista ja pettymyksistä. Jatkuvasti haluamme tulla nähdyksi ja etsimme näkijää. Salaa sydämessään jokainen meistä haluaa kiihkeästi tulla suutelemalla rakastetuksi. Ei vain saada, vaan myös antaa. Mutta mistä särkynyt antaa, jos kukaan ei ole sanonut hänelle: olet kaunis, rakas ja ainutkertainen.
Jumala on suudellut meitä elämällä. Hän tahtoi suudelmallaan tehdä meidät näkyväksi, jotta me voisimme suudella toisiamme. Nykyisin uskon, ettei ole mahdollista saada toiselta ihmiseltä sitä, jota etsin Jumalasta. Suudelma vie vain lähemmäs, mutta ei perille.
Jos epäröit, kokeile tätä: Mene rakkaan ihmisesi luo, katso häntä silmiin ja sano: Olet rakas, minulle kaunis ja ainutkertainen. Haluan suudella sinua!
Muista tarkkailla omia huuliasi, sillä ne kertovat tarkoititko sitä mitä sanoit. Jos näin on, valmistaudu suutelemaan.
Joel Hallikainen