Silakoita ja lihapullia

Vertailemista kannattaa harjoittaa hyvin säästäväisesti. Ottaisinko muusin kanssa silakkapihvit vai lihapullat? – Ota tänään lihapullat, huomenna silakat, ja muista myös vihannekset. Miellyttääkö Suomen talvi vai Suomen kesä? – No voiko sen valita? Maistuuko omena paremmalta kuin appelsiini? – Syö molemmat.

Jos elämästä ei muuten saa tylsää, niin varma keino on alituinen asioiden rankkaaminen, oman ilonsa pilaaminen. Puoliksi leikkimielellä järjestetään kuorotaisteluita, Eurovision laulukilpailuja ja universumin missikisoja, mutta vakavissaan niitä ei pidä ottaa. Kokit haastavat toisiaan kaksintaisteluihin – se toiseksi jäänyt gastronominen luomus tuskin on ravinnoksi kelpaamaton. Kesätapahtumia on enemmän kuin kesäviikonloppuja – pitäisikö nekin pisteyttää? Paljon elämäniloa ja ehtaa hyötyä menee Kankkulan kaivoon, jos kaikki pitää laittaa paremmuusjärjestykseen ja jos vain ”paras” kelpaa.

Usein elävässä elämässä on kuitenkin pakko valita. En minä halua käyttää rahojani moneen autoon. Pitää myös päättää, teenkö ammatikseni tuota vai tätä työtä ja vinkkaanko silmää vakavissani tälle vai tuolle naiselle. Se on joko tai.

Valtakunnan asioissakaan ei aina voi valita sekä silakoita että lihapullia. Joskus parasta valintaa ei tahdo löytyä hakemallakaan, joten viisainta on ottaa vähiten huono. Suomen liittyessä Euroopan Unioniin 15 vuotta sitten oli esillä paljon sekä hyviä että huonoja puolia. Päätös saattoi kuitenkin olla vain joko ”tulee liittyä” tai ”ei tule liittyä”. Onneksi eduskunta päätti, että tulee liittyä. Sama linja jatkukoon muidenkin kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten suhteen.

Matti Ridanpää

Kirjoittaja työskentelee humanitaarisen avun suunnittelijana Kirkon Ulkomaanavussa.