Toivon naisia
Taksimme pysähtyy harmaan betonirakennuksen eteen. Tämä on siis ”hotellimme” lähellä Modran kaupunkia Slovakiassa. Kolkot käytävät muistuttavat entisen kommunistisen ajan tyylistä. Repaleiset matot, ankeat opiskelijaboxit ja rämisevä hissi tulevat tutuiksi muutaman päivän aikana Hope for Europe Women in Leadership –konferenssissa. Yli 100 naista 22 maasta on kohtaamassa toisiaan, jakamassa uusinta tietoa hengellisen työn rintamalta, rukoilemassa ja saamassa hengellistä opetusta. (Sana 28.5.2009)
Euroopan merkittävimmän kristillisen naistenlehden Lydian päätoimittajan Elizabeth Mittelstaedtin aloitteesta kokoonnutaan jo kahdeksatta kertaa Itä- ja Länsi-Euroopan naisten kesken yli kirkkokuntien ja suuntien rajojen.
Hiljaisina etsimme huoneitamme sokkeloisen rakennuksen uumenista. ABC+-perhelehden päätoimittaja Sari Savela, Turun Linnateatterin kristillisten talk-show- iltojen juontaja Laura Siltala ja Sveitsin suomalaistyössä toimiva Pirjo Schwarz-Häkkinen seuraavat kanssani sinisiä ja keltaisia ilmapalloja, joiden avulla meidän tulisi löytää itse kokoussali. Katselen naisten kasvoja, joista sanoittakin näkyy kysymys: Maija, mihin olet meidät oikein kutsunut?
Mutta kun astumme sisään vaatimattomaan saliin, syntyy yhteys, joka pyyhkäisee pois kysymykset ja ympäristön ankeuden. Sisältö on tärkeämpää. Ellei ole sisältöä, on aivan sama miten upeat puitteet meillä on.
Kysymysten suunta kääntyikin itseen päin: Osaanko todella elää niukkuudessa ja runsaudessa kuten Paavali? Vaadinko kristittynä tietynlaista tasoa voidakseni kokea siunausta ja olla siunaukseksi? Ovatko oman hyvinvointivaltiomme hengelliset standardit ainoat oikeat? Mitä oikeastaan tiedän kutsumuksesta ja palvelemisesta tosipaikan edessä?
Nämä mietteet antoivat itselleni terveen pohjavireen heti konferenssin alkumetreillä. Oli tultava kauas kysymään oikeita kysymyksiä elämäni ja työni tässä vaiheessa.
Raporttien ohessa kuulimme ajankohtaisista teemoista Euroopassa. Vahvimpana nousi ihmiskauppa (human trafficking). Luotettavien tietolähteiden mukaan vuosittain yli 2 miljoonaa miestä, naista ja lasta joko myydään omissa maissaan tai kuljetetaan rajojen ulkopuolelle köyhistä Itä-Euroopan maista. Joku oli nähnyt omia luokkatovereitaan erään suurkaupungin punaisten lyhtyjen ikkunoissa.
Kristityt tahot ovat tekemässä merkittävää työtä asian esilletuomiseksi ja estämiseksi (www.stopthetraffik.org). Samoin työ katulapsien, prostituution, kodittomien, romaanien ja nälkää näkevien auttamiseksi on useissa maissa nimenomaan kirkkojen ja suurelta osalta niiden naisten toimintaa. Nämä naiset ovat toivon tuojia Euroopan eri maissa.
Vakava työnäky kosketti ja teki hiljaiseksi meidät, jotka saamme toimia tasavertaisina miesten rinnalla, joita ei uhkailla eikä kokoustilojamme rikota. Sisältö ratkaisee: ”Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon” (Jer. 29:11).
MAIJA NYMAN