Ikävän ihmisen sunnuntai

Loppukesästä vietettiin Lähimmäisen sunnuntaita. Kirkkokäsikirjan mukaan Jeesus opettaa rakastamaan lähimmäistä ja antaa siihen voimaakin. Tekstinä luetaan Matt 5:43–48. Juuri siinä Jeesus väittää vastaan: ”Teille on opetettu: Rakasta lähimmäistäsi... Mutta minä sanon teille!” Harvoin on kirkollinen perinne mennyt näin pahasti metsikköön.

Jokaisella on lähimmäisiä: lapsia, vanhempia, sukulaisia, hyviä ystäviä. Me välitämme heistä ja he meistä. Eivätkö publikaanitkin tee niin? Minkä palkan me siitä saamme? Niinhän pakanatkin tekevät.

Nykyteknologia mahdollistaa sellaistenkin lähimmäisten kohtaamisen, joita Jeesuksen aikana ei olisi voinut ajatellakaan. Sääli saa pankkitilin salasanat höltymään. Hyvä, sanoisi Jeesus, mutta mitä erinomaista siinä on? Eivätkö ei-kristitytkin maat ja täysin maallistuneet ihmiset tee samoin?

Suurempi käsky

Varhaisjuutalaisuudessa opetettiin lähimmäisenrakkautta, jopa rakkautta muukalaisia kohtaan. Mutta perinne sanoi myös: ”Vihaa vihollistasi!” Perinteen voima oli niin vahva, että ihmiset luulivat Raamatun olevan samaa mieltä. Aivan niin kuin kuvittelemme, että Vuorisaarna kehottaa rakastamaan lähimmäisiä.

Jeesuksen viesti oli hurja: ”Rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta.” Maailmassa ei ole vain läheisiä ja rakkaita tai muukalaisia, jotka saattavat herättää halun auttaa. On myös ikäviä ihmisiä, sellaisia joiden kanssa kemiat eivät osu yhteen. On niitä, jotka koulukiusaavat tai työpaikkakiusaavat. On niitä, jotka eivät pidä meistä ja saattavat näyttäkin sen.

Näistä ihmisistä Jeesus puhui. ”Rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta. Niin te olette taivaallisen Isänne lapsia!” Ajatus oli antiikissa ainutlaatuinen: Juutalaiset oppineet eivät sellaiseen kehottaneet eikä ajatus ottanut oikein tuulta hellenististen opettajienkaan parissa.

Yhtä outo se on ollut kristityillekin. Harvemmin kuulee hengellisissä tilaisuuksissa kehotettavan esirukoukseen ikävien tai väkivaltaisten tyyppien puolesta. Ajatus että sellaisia pitäisi suorastaan rakastaa on kaikille käsittämätön. Paitsi Jeesukselle. Juuri heitä varten hän tuli maailmaan.

Isämeidän uudessa valossa

Katsokaa seuraavaa sadekuuroa, Jeesus opettaa. Rajaako Luoja sen niin, että vesi osuu vain tosiuskovien puutarhaan? Aiheuttaako Jumala paikallisen auringonpimennyksen niin, ettei kaupungin rötösherrojen ikkunasta valo osu sisään? Ei, hän on tasapuolisen hyvä kaikille, ihmisestä riippumatta. Jos haluatte olla Isänne lapsia, tehkää niin kuin hän tekee.

Mitä tapahtuu jos kannan yhä kaunaa tietylle hankalalle ihmiselle, rakastan lähimmäistäni ja vihaan vihollistani? Jos annan anteeksi mutta en ikinä unohda? Jeesus kehotti Isämeidän -rukouksessa pyytämään, että Jumala antaisi meille anteeksi tasan saman verran kuin me annamme niille, jotka ovat tehneet meille jotakin ikävää. Jos me emme anna, ei meillekään anneta.

Ikäviä ihmisiä varten

Ikävä ihminen voi löytyä hyvinkin läheltä. Entä jos itse kuulut joukkoon? Ehkä jonkin toisen mielestä juuri sinä olet se tyyppi, joka aiheuttaa vaikeuksia, jota ei ole kiva tavata? Ehkä juuri sinä olet tehnyt tai sanonut jotakin, joka ei ole parantanut toisen ihmisen päivää? Hengelliselle kielelle käännettynä: Ehkä olet tehnyt syntiä?!

Jeesus itse totesi, etteivät terveet tarvitsee parantajaa vaan sairaat. Hän tuli maailmaan nimenomaan vihollisia, hankalia ja epämiellyttäviä tyyppejä varten. Vihollisten rakastaminen ei tuonut ystäviä ja menestystä vaan vei hänet ristille. Sielläkin Jeesus rukoili niiden puolesta jotka tekivät hänelle pahaa. Näin jo profeetat olivat ennustaneet.

Jumalan näkökulmasta pahojen ihmisten rakastaminen ei ole erikoissuoritus vaan mitä luonnollisin asia. Hän on pyhä, täydellinen, kokonaan hyvä – kaikkia kohtaan. Kenenkään ei tarvitse ajatella: Olen niin syntinen, että minua Jumala ei voi rakastaa. Tämä on helppo testata kesäpäivänä tai syyssateessa. Onko ympärilläsi maassa varjo kun muut saavat ultraviolettia? Pysytkö kuivana kun muut käyttävät sateenvarjoa? Jumala ei tee poikkeusta kenenkään kohdalla, ajattelitpa pyhyydestäsi mitä tahansa. Vain ihmiset kehittävät hengellisiä sateenvarjoja itselleen ja toisille.

Kirkon tulisi viettää ikävän ihmisen nimikkopyhää. Jeesus tuli todistamaan Jumalan rajattomasta rakkaudesta. Kuulijoihinsa hän vetoaa: Keiden puolesta te rukoilette? Keitä te olette valmiit auttamaan? Voisitteko tehdä samoin kuin Taivaallinen isä tekee teitä kohtaan?

Teksti Lauri Thurèn
Piirros Pekka Rahkonen