Joulun satu ja todellisuus

Jouluna heittäydytään lapsenmieliseksi. On lupa uskotella kaikenlaista. Pitäisikö kertomus Jeesus-lapsesta lukea kauniiden satujen joukkoon? Kun väitetään, etteivät Betlehemin tapahtumat olleet totta, vedotaan tieteeseen.

 

Historiantutkimuksen on paha mennä ottamaan kantaa edes monen kuuluisan ihmisen syntymän yksityiskohtiin antiikissa – tiedot ovat niukkoja. Silti on mielenkiintoista lukea Luukkaan ja Matteuksen kertomuksia tieteen näkökulmasta.

 

Hurskasta
mielikuvitusta

 

Jeesuksen syntymään liittyy paljon legendaa, jota ei kannata ottaa tosissaan. Hän ei syntynyt vuonna 0, sillä sellaista vuotta ei ajanlaskumme tunne. Jeesus syntyi yhtä todennäköisesti 25.12. kuin minä tahansa muuna päivänä. Joulu on vain sijoitettu vanhemman roomalaisen juhlan päälle. Myös tietäjien nimet ja monet muut yksityiskohdat ovat syntyneet Jeesuksen jälkeen. Kiintoisampaa onkin se, mitä Raamattu hänestä kertoo.

 

Matteus vai
Luukas?

 

Evankelistat raportoivat Jeesuksen syntymästä eri tavoin. Matteus kertoo Joosefin näkökulmasta, idän tietäjistä, lastenmurhasta ja paosta Egyptiin, Matt 1:16-2:23.

 

Luukas välittää Marian sydämeen kätkettyjä muistikuvia kuten paimenet, seimen ja sen, että vanhemmat olivat kotoisin Nasaretista, Luuk 2. Mielikuvamme joulusta yhdistävät molempien tietoja.

 

Matteus ja Luukas edustavat eri tietolähteitä, mikä tekee heistä luotettavampia kuin jos molemmat puhuisivat samaa. Varsinaisia ristiriitoja ei kuitenkaan ole. Molempien mukaan Jeesus sai alkunsa Pyhästä Hengestä, syntyi Betlehemissä, joukko miehiä tuli katsomaan häntä sinne, syntymä toteutti Jesajan ennustuksia, ja Jeesus kasvoi Nasaretissa.

 

Koska
Jeesus syntyi?

 

Molempien mukaan Jeesus syntyi vuonna 4 eKr kuolleen Herodes Suuren aikana, Matt 2:1, Luuk 1:5. Miten tähän suhtautuu mies, jonka nimi saa monen kielen solmuun jouluna, Syyriassa keisarin legaattina vasta 6–7 jKr vaikuttanut Publius Sulpicius Quirinius (äännetään kvirinius)? Jo kirkkoisä Tertullianus korjaa, että Jeesuksen syntyessä maaherrana oli Gaius Sentius Saturninus (9–7 eKr).

 

Toistaalta tiedämme, että Quirinius hoiti tuolloin sotilasoperaatiota Syyriassa ja että monenlaista yleistä sakonmaksua, uskollisuudenvalaa ja veroluettelointia oli tekeillä. Niinpä Luukas pärjää yllättävän hyvin ilman Rooman arkistojen tukea. Keisarivallan tyypillistä propagandaa hän osaa piikitellä. ”Koko maailman” veroluettelointi ei koskenut kovinkaan suurta aluetta, mutta samalla tapahtui jotakin oikeasti koko maailmaa koskevaa.

 

Betlehemin
tähti

 

Lähi-idässä tähtitiede oli pitkälle kehittynyttä, ja ”tietäjien” havainnot ovat todennettavissa: 7–6 eKr Jupiter ja Saturnus lähestyivät toisiaan kolmesti niin että ne näyttivät ilman silmälaseja yhdeltä suurelta tähdeltä.

 

Sen sijainti suhteessa maastoon riippuu tietenkin katsojasta. On syytä pitää erillään se mitä miehet näkivät ja miten he sen tulkitsivat: planeettojen liikkeiden tarkoitukseen tiede ei ota kantaa. ”Tietäjien” ilmaantuminen Betlehemiin on outoa, mutta jos kaikki outo olisi mahdotonta, ei historiassa olisi tapahtunut juuri mitään.

 

Lastenmurha sopii
kuninkaan profiiliin

 

Historioitsija Josefus kertoo Herodes Suuren julmuuksista monenlaista, vaikkei juuri Betlehemin lastenmurhaa. Silti tapaus sopii kuninkaan viimeisten vuosien profiiliin.

 

Vielä viisi päivää ennen kuolemaansa hän teloitutti yhden pojistaan. Muitakin lapsiaan, serkkujaan, jopa vaimonsa hän tapatti.

 

Noihin vuosiin sijoittui myös isoja poliittisia verilöylyjä. Herodeksen reaktio huhuihin Betlehemissä syntyneestä ”juutalaisten kuninkaasta” ei välttämättä edes ylittänyt uutiskynnystä.

 

Vanha
testamentti

 

Kerrottiinko Jeesuksen syntyneen Betlehemissä vain siksi, että VT:n ennustukset täyttyisivät, Miika 5:1? Samaa voisi kysyä Jeesuksen kotipaikasta Nasaretista, jonka nähtiin täyttävän Jesajan ennustus, 11:1. Onko enkelijoukot keksitty vain korostamaan syntymän ihmeellisyyttä?

 

Tällaisien kysyjien on muistettava tieteen rajat. Oikea tiede ei pohdi enkelien historiallisuutta.

 

Faktaa vai
fiktiota?

 

Juuri enkelten lauluun ja neitseestä syntymiseen tiivistyy kysymys siitä, ovatko joulun tapahtumat totta. Jos yliopistolla ottaa tällaisiin asioihin kantaa, voisi yhtä hyvin analysoida Pukkia tai Petteriä. Monta muuta seikkaa jouluevankeliumissa asiallinen tutkija pitää periaatteessa mahdollisena vaikkei voikaan todistaa. Jumalan ihmeiden edessä hän vaikenee. Vain usko voi nähdä miten ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme”, Joh 1:14.

 

Teksti: Lauri Thurén

Kuva: Eeva Mehto

 

Kirjoittaja on Joensuun yliopiston eksegetiikan professori ja teologisen tiedekunnan dekaani.