Juudas Iskariotin mopo karkasi käsistä

Jokainen selkään isketty ystävän isku on Juudaksen suudelma. Juudas Iskariot on vain ja ainoastaan Kavaltaja. Siksi hän on jokaisessa apostolien luettelossa viimeisellä sijalla (Matt. 10:4, Mark. 3:19 ja Luuk. 6:16). Miksi Juudas kavalsi? Miksi Jeesus valitsi tällaisen huonosti viritetyn pöntön joukkueeseen? Miksei Jeesus estänyt kavallusta? Oliko hänet valittu tahallaan petturin osaan?

 

Vaikka Juudaksella apostolin ajotutkinto menikin metsään, alussa kaikki oli hyvin. Hän oli todella ”yksi niistä kahdestatoista”. Hänellä oli allaan samanlainen kaksitahtinen kuin muillakin apostoleilla. Juudas jätti kaiken seuratakseen Jeesusta. Hän kuuli Jeesuksen opetukset ja näki ihmeteot. Hän sai samat etuoikeudet ja kulukorvaukset kuin muutkin apostolit. Silti jotain meni pieleen ja lopulta metsään.

 

Juudaksen lankeamisesta on esitetty monenlaisia teorioita. Eräiden mukaan Juudas olisi vain osasyyllinen ja toisten mukaan täysin vastuusta vapaa. Kuitenkin hän itse tunnusti: ”Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren” (Matt. 27:3-4). Vaikka Jeesuksen kavaltaminen kuuluikin Jumalan suunnitelmaan, Juudas oli vastuussa omasta valinnastaan. Hän ajoi itse moponsa metsään.

 

Savolais-
kompleksi?`

Juudaksen toinen nimi, Iskariot, viittasi Keriotin kylään, joka oli joko Juudeassa tai sitten Kuolleen meren itäpuolella. Tässä oli ilmeisesti yksi syy hänen lankeemukseen. Kaikki muut 11 apostolia olivat Galileasta. Juudaksella lienee ollut savolaiskompleksi. Hän ei koskaan istunut umpikierojen galilealaisten joukkoon, jotka kaiken lisäksi puhuivat omituista murretta.

 

Yhdeksi ratkaisevaksi tekijäksi nousi hänen tehtävänsä raha-asioiden hoitajana. Hän oli todennäköisesti alussa luotettavan näköinen jätkä muiden apostolien joukossa, vaikkakin takarivissä. Mutta pärstä petti, luonne muuttui ja Juudas Iskariot veti välistä ja myi Herransa. Ahneus iski.

 

Kun Maria voiteli Jeesuksen kalliilla hajuvoiteella (Joh. 12:3-5), Juudas heittäytyi tekopyhäksi ja valitti naama kurjan näköisenä: ”Miksei tuota voidetta myyty kolmestasadasta denaarista? Rahat olisi voitu antaa köyhille…” Tosiasiassa hän vain hurskasteli ja nainen teki suuren teon, koska joskus Jeesukselle pitää tuhlata oikein kunnolla.

 

Linja lipsuu
ja yhteys yskii

Juudaksen pettäjän tie ei auennutkaan ihan yhdessä yössä. Kaikki alkoi pienestä. Jossakin vaiheessa Juudaksen kone ei enää jaksanut Lähi-idän pölyisilla poluilla ja teillä. Pito puuttui, linja lipsui, kone yski ja mies turhautui. Jeesus näki, että jätkällä alkoivat säännölliset vuosihuollot lipsua. Rukoukset olivat retuperällä, seura ei kelvannut ja yhteys yski.

 

Juudakselle tuli mieleen Jeesuksen maallinen kuninkuus. Hän alkoi ajatella Jeesusta enemmän maallisen mopoliikkeen johtajana kuin maailman Vapahtajana. Jeesus alkoi vähitellen vihjata: ”Itsehän minä teidät valitsin, kaikki kaksitoista. Silti yksi teistä on Saatana.” (Joh. 6:70). Baana oli Juudakselle valmiina ja hän oli valmis kaasuttamaan Jeesuksen ylinopeudella ristille.

 

Yläsalissa viimeisellä aterialla Jeesus vielä antoi viimeisen mahdollisuuden Juudakselle. Jeesus rakasti tätäkin kaaharia loppuun asti. Jeesuksen vieressä molemmilla puolilla oli paikat kahdelle arvokkaimmalle vieraalle. Toisella puolella oli Johannes ja yllätys yllätys, kuka oli toisella puolella? Juudas Iskariot (Joh. 13:23-26). Jeesus rakastaa loppuun asti.

 

Kun Jeesus puhui kavaltajasta, Juudas kyseli: ”Rabbi, en kai se ole minä?” (Matt. 26:25). Jeesus vastasi ”Itsepä sen sanoit”. Vähän ajan kuluttua Juudas oli matkalla Juudaksen suudelmaan.

 

Juudas lähti ulos pimeyteen. Ei vain ulkona ollut pimeää, hänen sydämessään oli vieläkin suurempi pimeys. Tarvittiin vain 30 hopearahaa - miehelle, joka vähän aikaisemmin oli valittanut 300 hopearahan tuhlaamista – ja ystävällinen suudelma Getsemanen pimeässä yössä kruunaamaan Juudaksen täydellinen metsään ajo.

 

Raha alkoi
polttaa

Juudas olisi voinut vielä kääntää ohjaustankoa ja kääntyä. Hän olisi voinut tulla Jeesuksen luokse pyytämään anteeksi, mutta hänestä tuli Kavaltaja. Juudaksella oli sen seurauksena tunnon vaivoja. Raha alkoikin haista hänen käsissään ja polttaa omassatunnossa. Hän oli pahoillaan Jeesuksen tuomiosta, mutta todelliseen ympärikääntymiseen ne eivät johtaneet. Mopo oli mennyt lopullisesti metsään.

 

Rahat hän heitti pettyneenä temppelin seinään ja hirttäytymällä vaihtoi hiippakuntaa lopullisesti ja ”syöksyi päistikkaa alas, niin että hänen vatsansa halkesi ja sisälmykset pursuivat ulos” (Apt. 1:18). Siihen päättyi sen apostolin matka, vaikka kaikki oli kerran mahdollista. Seuraukset olivat dramaattiset, vaikka Jeesus oli kerran valinnut Juudaksen seuraajakseen eikä selkään puukottajaksi.

 

 

 

Kristus rakastaa omiaan loppuun asti

Juudas Iskariotin surullinen esimerkki opettaa, että synti voi piileskellä sisällämme kauan ennen kuin se tulee ulos. Rahanhimo voi viedä hyvänkin tyypin mennessään. Kun pupillit laajentuvat liikaa euroista ja obligaatioista kannattaa käydä välillä pihalla tuulettumassa.

 

Synti johtuu usein omasta valinnastamme eikä jokaisesta tyhmästä teosta tarvitse syyttää Jumalaa. Meissä jokaisessa asuu hienostunut kavaltaja, joka on valmis luovuttamaan uskon ja Kristuksen vihollisen käsiin. Anteeksiantamuksen hylkääminen vie aina tuhoon, mutta Kristus rakastaa omiaan loppuun asti. Niin myös Juudasta, minua ja sinua.

 

Teksti Teuvo V. Riikonen

Piirros Pekka Rahkonen

 

 

Sarja (13 osaa) apostoleista päättyy tähän. Apostolien henkilögalleria löytyy koottuna Teuvo V. Riikosen kirjasta Velikultia ja veijareita. Pienet profeetat ja apostolit, joka ilmestyy Karas-Sana Oy:n kustantamana maalis-huhtikuussa.