Luovaa työtä

Raamatussa on monta luomiskertomusta, aivan kuten maailman loppukin kuvataan eri tavoin. Alussa Jumala luo maailman yhdellä tavalla, 1. Moos. 1:1-2:3, mutta heti perään asia kerrotaan vähän toisin, 1. Moos. 2:4-25.

Psalmien kirjassa luominen kuvataan suurten vesien voittamisena, kuten psalmissa 104. Myöhemmin korostettiin, että Jumala loi kaiken Viisautensa, Sanansa eli Poikansa kautta. Kullakin luomiskertomuksella on oma viestinsä.

Mikä ylitti
uutiskynnyksen?

Tieteellinen raamatuntutkimus selvittää, miten Raamattua alun perin ymmärrettiin. Pohditaan, mikä luomiskertomuksissa silloin kiinnosti. Oli itsestään selvää, ettei maailma syntynyt itsestään, mutta mikä ylitti uutiskynnyksen?

Luominen ei ollut israelilaisten keksintöä. Monissa Lähi-idän kulttuureissa kerrottiin maailman synnystä ja vedenpaisumuksesta samaan tapaan. Vertailu on auttanut tutkijoita näkemään Raamatun luomiskertomuksen erityisen sanoman.

Kun muiden kansojen maailma oli täynnä jumalallisia olentoja, Raamatun sanoma oli hurja: aurinko, kuu ja tähdet ovatkin yhden Jumalan luomia elottomia kappaleita. Kaiken takana on vain yksi Jumala, taivaan ja maan herra.

Luoja
on hyvä

Raamatun ensimmäinen luomiskertomus painottaa, että kaikki mitä Luoja teki, oli hyvää. Hän suoritti päivittäistä laadunvalvontaa: "Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää", 1 Moos. 1.

Kristinuskon syntyaikoihin ajateltiin usein toisin. Varsinkin gnostilaissävytteisissä piireissä pidettiin maallista ja aineellista pahana. Hyvää oli vain henki ja hengellisyys, muusta piti pidättäytyä. Taustalla oli ajatus siitä, että maailman luominen oli suuri virhe.

Varhainen juutalaisuus ja kristinusko edustivat toista linjaa. Hyvän Jumalan luomistyöstä kiitettiin, Jumalan aineelliset lahjat toivat iloa elämään. Kirkon historiassa kielteinen linja pääsi kuitenkin vallalle, eikä siitä ole vapauduttu kunnolla vieläkään. Luomiskertomukselle on jälleen kysyntää.

Luomisella on
monta sanomaa

Raamattu ei kuvaa maailman synnyn fysiikkaa tai biologiaa. Luonnontieteillekään eivät toki ole vieraita ajatukset, että kaikella on alku, tai että alussa oli pelkkää kaaosta, josta maa ja elämä vähitellen kehittyivät. “Autio ja tyhjä” kun merkitsee oikeastaan “mullin mallin”.

Tärkeää on, että Jumala loi maailman Esikoisensa avulla – Raamatun ensimmäinen sana voidaan kääntää myös näin. Juutalaiset ajattelivat, että tuo esikoinen oli Jumalan oma viisaus. Sananlaskujen kirjassa, Sananl. 8, ja apokryfisessä viisauskirjallisuudessa Viisaus muuttuu itsenäiseksi persoonaksi.

Varhaiset kristityt samastivat Viisauden ja Jeesuksen. Koska kreikassa “viisaus” on feminiini, puhuttiin mieluummin "sanasta", joka on maskuliini, Joh. 1:1-3, Kol. 1:15-17. Jeesus, Jumalan Sana, oli mukana kun kaikki luotiin.

Luomiskertomusten suuria viestejä on sekin, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kuuluu hänelle, aivan kuten keisarin kuvalla varustettu kolikko kuuluu keisarille, Luuk. 20:25. Ihminen on vastuussa maailmasta, jonka haltijaksi hänet on pantu. Ja ihmisen tulee levätä päivä viikossa, koska Jumalakin teki niin.

Uusi testamentti korostaa myös, että kristityn ei tarvitse pelätä edes pimeyden henkivaltoja, koska kaikki on Isän luomaa, Kol. 1:16, Room. 8:38-39.

Entä
kreationismi?

Luomiskertomuksia luetaan harvoin niiden omilla ehdoilla. Kysymykset pyörivät luonnontieteiden ympärillä. Tapahtuiko kaikki seitsemässä vuorokaudessa tai pidemmissä vastaavissa jaksoissa? Syntyikö kaikki itsestään, vai ohjasiko kehitystä korkeampi voima, ID eli Intelligent Design? Löytyisikö tieteellisistä teorioista aukkoja, joita täyttämään Jumala tarvittaisiin?

Jumalaa ei tulisi ahtaa tieteen aukkoihin. Tällainen pohdiskelu suuntaa mielenkiinnon pois siitä, mistä luomiskertomukset itse puhuvat. Raamatun alkulukujen avulla on yhtä hankala luoda historiallista kuvaa maailman synnystä kuin Ilmestyskirjan avulla rakentaa mallia siitä, miten maailma loppuu. Näiden tekstien käyttötarkoitus on toinen.

Silti on hauska havaita, miten tiedelehdissä tai yleisönosastoissa tieteellisiä teorioita maailman synnystä puolustellaan uskonnollisella paatoksella, jopa naiiveilla teologisilla väitteillä "Jos Jumala olisi luonut maailman, miksi hän olisi tehnyt siihen turhia kehitysvaiheita".

Todellisuudessa tiede ei ole pystynyt selittämään miten maailmankaikkeus tai elämä syntyi. Tarkkaan sitä ei selitä Raamattukaan. Sen sijaan se haluaa tutustuttaa meidät häneen, joka kaiken on luonut.

Teksti Lauri Thurén
Piirros Pekka Rahkonen