Mitä on evankeliumi?

Kuten useimmat hurskaat sanat, evankeliumi tulee kreikan kielestä. Mutta eihän Jumala alun perin puhunut kreikkaa!

Onkin hyvä tietää, että useimmat kristinuskon keskeisistä ajatuksista ja käsitteistä perustuvat Vanhaan testamenttiin ja heprean kieleen. Ilman juutalaista taustaa ei kristinuskoa voi muutenkaan oikein ymmärtää.

Iso ilouutinen Vanhassa testamentissa

Vanhan testamentin suurin ilouutinen kuultiin nykyisen Irakin alueella 2500 vuotta sitten. Pääosa Etelä-Israelin väestöä oli siirretty väkipakolla omasta maastaan. Epäonnistunut politiikka ja laimentunut uskonnollisuus olivat johtaneet katastrofiin.

Vieraalla maalla moni ajan mittaan luovutti myös uskon suhteen. Sitten Herran profeetta alkaa kuuluttaa, bissar, vanhan Jesajan hengessä besoraa eli suurta, mahtavaa uutista, Jes 40, 52:7-12: Uusi hallitsija päästää kansamme takaisin kotiin!

Huikea evankeliumi puhalsi uskon Jumalan voimaan uuteen liekkiin. Elämä palautetussa maassa ei ollut kaksista, mutta evankeliumi kantoi eteenpäin. Ajateltiin, että vielä kerran Jumala hallitsee messiaansa kautta koko maailmaa.

Jesajan käyttämä sana ei ollut alkujaan hengellinen vaan tarkoitti vaikkapa poikalapsen syntymää, Jer 20:15. Kun kirja myöhemmin käännettiin kreikaksi, käytettiin sanaa euangelion, evankeliumi. Alunperin se merkitsi uutisankkurin palkkaa, myöhemmin itse uutista. Evankeliumia oli myös propaganda keisarin mahtavista teoista.

Jeesuksen evankeliumi

Johannes Kastaja ja Jeesus julistivat evankeliumia Jesajan hengessä, Luuk 3:18. Profeetan aikoinaan kuuluttama hyvä uutinen paluusta kotimaahan ja Jumalan voitosta toteutuu nyt moninkertaisena. Samaan jesajalaiseen tyyliin vastaa Jeesus Johannes Kastajalle: ”Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät… ja köyhille julistetaan evankeliumi.” Markus tiivistää: ”Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa evankeliumi.” Paranemisihmeet olivat ensimmäisiä merkkejä Jumalan valtakunnan toteutumisesta.

Harva oli lukenut Jesajansa niin hyvin, että oivalsi millaista valtakuntaa Jeesus tarkoitti. Jesajan evankeliumi kun jatkuu ennustuksella Herran kärsivästä palvelijasta, Jes 53. Evankeliumi ei ollutkaan pelkkä ilouutinen. Sanomaan sisältyi kärsimystä ja kuolemaa, mutta lopulta sitäkin suurempi ilo.

Pääsiäisen jälkeen evankeliumin merkitys täsmentyi. Se alkoi tarkoittaa viestiä Jeesuksesta ja siitä pelastuksesta, jonka Jumalan on hänen avullaan valmistanut. On vain yksi evankeliumi, luettiinpa sitä Matteuksen tai Markuksen mukaan.

Evankeliumi Paavalilla

Paavali, tuo vähemmän vaatimaton julistaja, toteaa: ”Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan”, Room 2:16. Hänelle evankeliumi ei tarkoittanut vain hyvää uutista vaan koko pakettia. Tämä aiheuttaa päänsärkyä kunnon luterilaisille, jotka määrittävät sanan tarkkarajaisemmin. Myös se, joka haluaisi viilata sanomaa Jeesuksen verisestä rististä siistimpään muotoon, joutuu Paavalin kanssa vaikeuksiin.

Apostolin mielestä evankeliumia ei saanut muuttaa edes paria piirua. Vaikka enkeli taivaasta julistaisi toisenlaista evankeliumia, seurauksena olisi kirous, Gal 1. Ilman ristiinnaulittua Kristusta kyse ei ole oikeasta evankeliumista, 1 Kor 2. Jos evankeliumi haastaa, vaatii, edellyttää, velvoittaa tai sisältää muita käskyjä, kehotuksia tai vaativia piiloviestejä, se on pilalla. Oikea evankeliumi kertoo Jumalan työstä, siitä miten hän sovitti Kristuksessa koko maailman. Se antaa, ei vaadi.

Sulaa hulluutta

Evankeliumi ei ole järkevää, 1 Kor 1:21. Antti Eskola on syystä kritisoinut raamatullista pelastusoppia. Ajatus siitä, että juutalaismiehen verinen kuolema puhdistaisi ihmiskunnan synnistä, on järjetön. Se on yksinkertaisen uskon, siis luonnollisen inhimillisen ajattelun vastainen.

Paavali tosin vastaisi että hyvä näin. Sillä ”Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi”, 1 Kor 1:25.

Pakko julistaa

Paavali koki sisäistä pakkoa julistaa evankeliumia, 1 Kor 9:16. Tämä on helppo ymmärtää. Jos meille sattuu jotakin todella hienoa, kyllä siitä tekee mieli kertoa. Tuskinpa profeettaakaan tarvitsi Irakissa kahdesti käskeä. On hyvä miettiä, onko kirkkomme, herätysliikkeittemme ja yksittäisten kristittyjen todellinen missio tässä maailmassa yhä julistaa evankeliumia.

Teksti Lauri Thurén piirros Pekka Rahkonen

Kirjoitus on tiivistelmä Kirkon evankelioimistyön konferenssissa pidetystä esitelmästä.