Mitä ristillä tapahtui?

Hengellisissä lauluissa ja puheissa olemme tottuneet kuulemaan sanoja, jotka kuvaavat Jeesuksen kuoleman merkitystä. Usein ei tule ajatelleeksi, että nuo sanat eivät alkujaan ole hengellistä kieltä, vaan ne on otettu elämän eri aloilta. Näitä pieniä ”vertauksia” on hyvä pysähtyä miettimään, jotta pääsisimme vähän syvemmälle ristin salaisuuteen.

Ensimmäiset kristityt ymmärsivät Mestarinsa kuolemaa pyhien kirjoitusten eli Vanhan testamentin avulla. Sieltä he myös oppivat sanoja kuvaamaan mitä oli tapahtunut. Lisää löysi apostoli Paavali, jolle Jeesuksen risti oli aivan keskeinen asia – jo ennen kristityksi kääntymistä. Fariseuksena hän oli vainonnut kristittyjä juuri ristin häpeän vuoksi. Nämä kun väittivät, että Jumalan poika olisi kuollut ristillä. Pahempaa jumalanpilkkaa ei voinut kuvitella. Kääntymyksensä jälkeen hän näki päin vastoin: rististä tuli koko uskon ydin.

Ristin salaisuus oli niin suuri, ettei sitä voinut kuvata yhdellä sanalla. Eri näkökulmat yhdessä auttavat käsittämään paremmin. Katsotaan muutamia kuvia, joita Paavali ja muut Uuden testamentin kirjoittajat käyttävät.

Vanhurskautus

Tätä sanaa harva ymmärtää vaikka kaikki sitä käyttävät. Sen juuret ulottuvat paimentolaiskulttuuriin ja muinaiseen Egyptiin. Siellä vanhurskas oli sanansa mittainen mies. Luonnossakin vallitsi vanhurskaus kun kaikki oli kohdallaan. Juutalaisuudessa ja Uudessa testamentissa vanhurskas on juridinen eli lainkäytön maailmaan kuuluva termi. Se tarkoittaa oikeuden istunnossa syyttömäksi julistettua. Kirottu on se tuomari, joka vanhurskauttaa syntisen, sanottiin juutalaisessa perinteessä. Mutta Jeesuksen ristikuoleman tähden Jumala vanhurskauttaa syntisenkin, Room 4:24. Vain hän voi julistaa rikollisen syyttömäksi.

Sovitus

Nyt ollaan jo toimeenpanemassa rangaistusta rikoksesta, sillä pahat teot on aina sovitettava. Ristillä Jeesus sovitti ihmiskunnan synnin ja Jumalan vihan, Room 8:3. Koska häntä rankaistiin, meitä ei rankaista. Läntiselle kirkolle nämä oikeussaliin kuuluvat eli forenssiset käsitteet ovat olleet keskeisiä.

Vapautus

Tässä kuvassa ollaan jo vankilassa tai orjina, mutta sitten päästään vapaaksi, Gal. 5:1. Omin voimin se ei onnistu vaan tarvitaan Vapauttajaa – meillä perinnesyistä h:lla kirjoitettuna.

Lunastus

Tämä kielikuva on ekonominen eli talouden maailmasta. Lunastus ei ole mitä tahansa ostamista. Lunastaja maksaa tavarasta, johon hänellä on henkilökohtainen oikeus. Kuolemallaan Jeesus lunasti ihmiset synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta. Ei hopealla tai kullalla vaan kalliilla verellään, 1 Piet. 1:18.

Velan maksu

Talouselämästä on tämäkin kuva lainattu. Jeesus maksoi kuolemallaan suunnattoman velkamme, Kol. 2:14. Hän opetti meitä pyytämään Isältämme velkojamme anteeksi vain sen verran kuin itse annamme toisille, Matt. 6:12. Suomessa tätä rukousta ei tosin lueta alkuperäisenä vaan Luukkaan tulkitsemana, Luuk. 11:4.

Sovinto

Vaikka sana näyttää melkein samalta kuin sovitus, kyse on ihan muusta. Tämä tärkeä kuva on sosiaalinen eli ihmisten välisistä suhteista lainattu: Jumala teki Kristuksen välityksellä kanssamme sovinnon, 2 Kor. 5:18. Velan maksun jälkeen velkojan voi unohtaa, eikä syytteistä vapautuneen tarvitse tavata tuomaria. Mutta kun sovinto on tehty ja anteeksi saatu, silloin myös eletään sovussa, yhdessä ja ystävinä. Ei se muuten oikea sovinto ole.

Pelastus

Tämä kuva on toiminnallinen. Merionnettomuuksien yhteydessä kerrotaan pintapelastajista. Vaara uhkaa ja vain ylhäältä tuleva apu vie turvaan. Muuten ihminen hukkuu. Jeesus pelasti meidät – ei merestä vaan Jumalan vihalta, Room. 5:10.

Voitto

Sotilaallinen kielikuva taistelusta, jossa Jeesus voittaa pimeyden vallat, Ilm. 3:21. Kirkkoisät kuvaavat usein, miten ristillä perkele luuli voittavansa Jumalan. Toisin kävi.

Siunaus

Tämä on ainoa uskonnollinen kielikuva ja siksi vaikea ymmärtää. Sitä lienee helpointa ajatella kirouksen vastakohtana. Kumpaakaan ei voi järjellä selittää, mutta ne vaikuttavat elämässä hyvää tai pahaa. Jeesuksen kuoleman tähden me saamme periä siunauksen, 1 Piet. 3:9. Jumala on siunannut meitä taivaallisilla aarteilla Kristuksessa, Ef. 1:3.

Näiden ja monien muiden kielikuvien avulla varhaiset kristityt yrittivät ymmärtää ristin salaisuutta. On hyvä tajuta, että jokaisella kuvalla on oma tarkoituksensa. Yksi ei ole parempi toista. Yhdessä ne auttavat näkemään jotakin, jota on vaikea sanoin kuvata.

Teksti: Lauri Thurén

Piirros: Terhi Ekebom

Kirjoittaja on Joensuun ylipiston eksegetiikan professori ja teologisen tiedekunnan dekaani.