Kaikki kristityt on kastettu. Siksi on ihmeellistä, että juuri kasteen kohdalla näkemykset menevät pahasti ristiin. Yhdelle se on vertauskuva, toisen se vie taivaaseen. Parasta katsoa, miten ja miksi Raamattu puhuu kasteesta.
(Sana 26.10.2006)
Kun eri ryhmiin kuuluvat kristityt tekevät jotain yhdessä, kasteesta vaietaan ettei syntyisi riitaa. Joidenkin mielestä kasteesta ei muutenkaan kannattaisi puhua liikoja, koska se ei kosketa arkista elämää. Yllättävää kyllä, Paavali ja Pietari kirjoittavat seurakunnilleen kasteesta yhtenään. Se tuntuu olleen olennainen osa ensimmäisten kristittyjen elämää. Miksi he olivat kasteesta niin innostuneita?
Kun Pietari kehottaa elämään Jumalan tahdon mukaan, hän perustelee asiaa kasteella, 1 Piet 2:1-3. Nämä jakeet voi kääntää suomeksi kahdella tapaa. "Pankaa siis pois kaikki pahuus ja vilppi..." tai "Koska olette jo panneet pois kaiken pahuuden ja vilpin..."
Kastettaessa oli tapana luetella paheita, jotka riisutaan pois kuin likaiset kamppeet, ja hyviä asioita, joihin pukeudutaan kuin valkoiseen vaatteeseen. Pietari muistuttaa: Kerran kastettaessa lupasitte elää Jumalan tahdon mukaan. Eläkää kasteenne todeksi vieläkin! Samalla tapaa Paavali muistuttaa: Kasteessa olette kuolleet Kristuksen kanssa ja vapautuneet synnistä. Siksi olisi luonnotonta vielä elää synnin orjana, Room 6.
Kaste on siis UT:ssa käytännönläheinen asia. Apostolit viittaavat siihen tavan takaa, sillä heille oli tärkeää, että kristityt eläisivät Jumalan tahdon mukaan. Ja paras lääke tähän oli muistuttaa heitä kasteesta.
Jumala takaa
hyvän omantunnon
Pietari palaa kasteeseen kertoessaan ukko Nooasta, 1 Piet 3:20-22. Käännös vähän hämää: oikeastaan Nooa pelastui "veden kautta" eli veden avulla! Mutta eikö juuri vesi hukuttanut ihmisiä? Nooan se kuitenkin pelasti, nimittäin sortumasta samaan syntiseen elämään kuin ympäristön ihmiset. Vastaavasti kaste pelastaa kristitytkin, sanoo Pietari, erottaahan vesi vieläkin ympärillä elävien jumalattomasta menosta.
Sitten Pietari tarkentaa: Ei kaste kuitenkaan siksi pelasta, että siinä pannaan pois paha vanha elämäntapa, kuten hän on edellä kuvannut, vaan koska Jumala on tehnyt kasteessa kanssanne hyvän omantunnon liiton tai sopimuksen.
Erilaiset raamatunkäännökset puhuvat tällä kohden "lihan saastasta" sekä hyvän omantunnon "pyytämisestä" tai "kysymisestä". Ne ovat käännöskukkasia. Tällä kertaa nykyinen kirkkoraamattumme on tarkempi ja perustuu kreikkalaisen tekstin merkityksen tarkkaan analyysiin.
Kaste lohduttaa
ja rohkaisee
Pietarin mukaan kasteeseen liittyy siis oikea elämäntapa, mutta se ei vielä pelasta. Kaste pelastaa, koska siinä toimii Jumala, ja se perustuu Jeesuksen ylösnousemukseen.
Paavalin mukaan kristityt on kasteessa ristiinnaulittu Kristuksen kanssa, he ovat kuolleet ja heidät on herätetty kuolleista. Mikään näistä ei viittaa kristityn omaan panokseen. UT:lle tyypillistä onkin painottaa Jumalan toimintaa eikä ihmisen hengellistä suoritusta.
Apostolit viittaavat kasteeseen, kun he haluavat rohkaista ja lohduttaa kristittyjä. Kun oma usko tuntui heikolta tai olemattomalta, oli hyvä tietää että pelastus ei perustu siihen mitä itse on ja mihin itse kykenee. Jumala itse on synnyttänyt kristityt uudestaan elävään toivoon, 1 Piet 1:3.
Syvemmälle
suuriin vesiin
Jos kasteesta kiinnostuu lisää, on sukellettava Vanhaan testamenttiin: ennen muuta psalmien myyttisiin kaaosvesiin, mutta myös vedenpaisumukseen, Mooseksen ihmeeseen ja Jumalan tapaan toimia Israelin kanssa. Myös varhaisjuutalaiset kastenäkemykset, Qumran ja Johannes Kastaja tuovat syvyyttä ja auttavat ymmärtämään, miten Jeesus ja hänen opetuslapsensa ymmärsivät kasteen. Pelkän Uuden testamentin varassa käsitys kasteesta jää pakostakin pinnalliseksi ja vääristyy helposti.
Ensimmäisille kristityille, jotka tunsivat Pyhät kirjoitukset, kaste ei aiheuttanut ongelmia, paitsi Apostolien teoissa, kun kastekaava ei ollut vielä aivan vakiintunut. Kirkon myöhemmässä historiassa sekaannuksia on tullut sitäkin enemmän. Arvelen, että syynä on ollut ihmisen yritys ymmärtää ja selittää järkiperäisesti, mitä kasteessa oikein tapahtuu. Kunkin ajan filosofiset suuntaukset ja käytännön ongelmat ovat päässeet muokkaamaan teologiaa.
Ehkä ei ole kuitenkaan hyödyllistä keskittyä siihen, millaisia ongelmia ihmiset ovat onnistuneet liittämään kasteeseen. Uudessa testamentissa kaste on ihmisen järkeilyn ja oman uskonnollisuuden vastakohta, jotakin selkeää, turvallista ja varmaa. Joka uskoo ja on kastettu, pelastuu, Mark 16:16. Kaste antaa uuden elämän Jumalan lapsena, mutta myös kutsuu elämään sitä todeksi.
Teksti Lauri Thurén
Piirros Pekka Rahkonen