Raamatun maassa
Joulun alla ajatus hakeutuu Pyhälle maalle, Betlehemiin. Samalla on hyvä muistaa, että Matteuksen mukaan Jeesuksen ensimmäinen kotimaa oli Egypti. (Sana 17.12.2009)
Raamattu on kansainvälinen kirja. Vaikka ihmisten mielikuvissa Raamatun tapahtumien näyttämönä on Israel, monet sen keskeisistä tapahtumista sijoittuvat eri puolille Lähi-itää. Opinto- ja pyhiinvaellusmatkoja voisikin tehdä paljon laajemmalle alueelle kuin nykyisin on tapana.
Irak ja Turkki
ovat
pyhimpiä maita
Sekä maailman että Valitun kansan ensimmäiset ihmiset olivat Raamatun mukaan kotoisin Persianlahden seuduilta. Alussa kerrotaan Aatamin ja Eevan puutarhasta, 1. Moos 2, jota vanhat käännökset alkoivat kutsua persialaisella lainasanalla paratiisi, kuninkaan puutarha. Sen tarkkoja koordinaatteja ei pysty päättelemään, mutta tutut joet Eufrat ja Tigris antavat osviittaa.
Helpompi on paikallistaa kantaisä Abra(ha)min kotikaupunki Ur, joka oli Uus-Sumerin pääkaupunki ja maailman suurimpia kaupunkeja 2000-luvulla eKr. Nykyisin sen lähellä on Nasirijan kaupunki Irakin eteläosissa. Amerikkalaisten kerrotaan varoneen pommittamasta Uria sen arkeologisen arvon vuoksi. Siellä eli Abra(ha)min isä Terah perheineen – molemmat nimet tunnetaan lukuisista Raamatun ulkopuolisista lähteistä.
Terahin klaani muutti Harraniin, joka sijaitsi nykyisessä kaakkois-Turkissa. Raamatun mukaan juuri siellä Jumala kutsui Abra(ha)min ja antoi hänelle siunauksensa. Sekä juutalaisuudessa että kristinuskossa keskeistä on olla tuon siunauksen perillinen, Room. 11. Siksi myös Harranin kaupunkia voi pitää pyhänä. Esimerkiksi Jerusalem tulee kuvaan vasta myöhemmin.
Juutalaisuuden
kotimaa
Aikahyppy puolitoista vuosituhatta eteenpäin vie meidät jälleen nykyiseen Irakiin. Juudan kansa siirrettiin sinne väkisin 500-luvun alussa eKr. Silloisessa Babyloniassa vietetyn neljänkymmenen vuoden aikana tapahtui paljon. Tutkijoiden mukaan suuri osa Vanhan testamentin teksteistä ja teologiasta muovautui ratkaisevasti juuri tuona aikana. Koko juutalaisuuden katsotaan syntyneen tässä vaiheessa. Aiemmin puhutaan Israelin uskosta ja kansasta.
Egyptistä
kutsuin poikani
Ruokapulan vuoksi Abraham asuu jonkin aikaa Lähi-idän toisen suurvallan, Egyptin alueella, 1. Moos. 12:10–20. Myös egyptiläiset lähteet kertovat, miten muukalaisia saapui maahan nälänhädän ajamina. Tuohon aikaan Egyptissä oli vallalla Keskivaltakunta, jonka faraot ja näiden hallitusvuodet tunnetaan tarkoin. Sen sijaan suurvallan historiaan ei luonnollisestikaan ole jäänyt merkintöjä yksittäisistä pakolaisista kuten Abrahamista tai tämän jälkeläisistä.
Egyptissä vaikuttavat myös Joosef ja myöhemmin Mooses. Jälkimmäinen nimi oli tuossa kulttuurissa tavanomainen, se tarkoittaa jonkun poikaa. Mooseksen vastapuoleksi on joskus arveltu faraoista suurinta, nimeltään Ramses II (1279–1213 eKr). Jumalan laki ja kymmenen käskyä annettiin Israelin kansalle Egyptiin kuuluvalla Siinailla.
Matteuksen mukaan myös Jeesus vietti ensimmäiset vuotensa Egyptissä, Matt. 2:13–21. Maassa oli tuolloin paljon juutalaisia siirtokuntia, joten Israelia hallinneen Herodes Suuren mustalle listalle joutuneen oli luontevaa paeta juuri sinne. Myöhemmät kristilliset legendat kertovat paljonkin tuosta matkasta.
Egyptiläinen teologia vaikutti myöhemmin Israelin uskon muovautumiseen. Esimerkiksi käsite ’vanhurskaus’ juontaa osin juurensa sikäläisestä ajattelusta. Vielä enemmän on Vanhassa testamentissa nähtävissä yhteistä ainesta Kaksoisvirtain alueen ja Israelin ympäristön ajattelusta. Toisaalta vertailu ympäristön kulttuureihin ja uskontoihin korostaa sitä, mikä Israelin uskossa oli ainutlaatuista ja poikkeavaa.
Huikeita kokemuksia
edessä
Kristityille tärkeitä Raamatun maita ovat lisäksi vaikkapa Syyria, Libanon, Jordania, Kreikka ja Italia. Paavalin ja Pietarin jalanjäljissä onkin moni liikkunut. Mutta myös esimerkiksi Libyaan, Kyprokseen sekä Espanjan ja Portugalin alueeseen viitataan. Vaikka paljon tärkeää on tapahtunut nykyisen Israelin alueella, monet aivan keskeiset tapahtumat sijoittuvat muualle silloin tunnettuun maailmaan, Lähi-itään ja Välimeren ympäristöön.
Raamattu on alusta lähtien ollut kansainvälinen teossarja, ei yhden maakunnan kotikirjasto. Jumala ymmärrettiin koko maailman luojana, ei vain oman heimon suojelijana.
Suomalaiselle matkailijalle Raamatun kansainvälisyys avaa uusia kokemuksia. Vaikka Israel olisi jo tullut nähtyä, vanhempaa ja usein aidompaa Raamattuun liittyvää koettavaa löytyy etenkin Egyptistä ja Irakista. Tutustuminen jälkimmäiseen vaatii tosin reipasta pyhiinvaeltajan mieltä.
Teksti Lauri Thurén
Piirros Pekka Rahkonen